Kotona toteutettu vuoden kestoinen liikuntaharjoittelu parantaa merkittävästi elämänlaatua ikääntyneillä, joilla on gerastenia (hauraus-raihnausoireyhtymä) tai sen esiaste.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) toteutetun tutkimuksen tuloksena selvisi, että vuoden kestoiseen ohjattuun kotiharjoitteluun osallistuneet ikääntyneet säilyttivät elämänlaatunsa, kun taas vertailuryhmällä, elämänlaatu heikkeni merkittävästi.
Henkilöillä, joilla oli alkutilanteessa ikääntyneillä esiintyvä hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia, fysioterapeutin ohjaama kotiharjoittelu kahdesti viikossa vähensi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja niiden kustannukset vähenivät harjoittelua seuranneen vuoden aikana. Sen sijaan henkilöillä, joilla oli gerastenian esiaste, liikuntaharjoittelu ei vähentänyt palveluiden käyttöä ja jäi kustannuksiltaan tavanomaista hoitoa kalliimmaksi. Vastoin oletusta kotiharjoittelulla ei pystytty lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia kahden vuoden aikana.
– Vaikka pitkäkestoinen kotona toteutettu liikuntaharjoittelu ei pidentänyt kotona-asumisaikaa, on elämänlaadun säilymisellä todella suuri vaikutus henkilön hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että panostus pitkäkestoiseen ja elämänlaatua parantavaan kotiharjoitteluun maksaa itsensä takaisin, kun se kohdennetaan niille, joilla on jo gerastenia, Eksoten KauKoIKÄ-tutkimuksen tutkimusfysioterapeutti ja väitöskirjatutkija Sara Suikkanen toteaa.
Gerastenia on ikääntyneillä esiintyvä oireyhtymä, joka heikentää elimistön kykyä kestää stressitekijöitä, kuten infektioita, hidastaa toipumista ja pidentää sairaalajaksojen pituutta. Gerastenialle tyypillistä on heikentynyt lihasvoima, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hidastunut kävelynopeus, uupumus sekä tahaton laihtuminen.
Gerasteniaan ei ole lääkehoitoa. Sen keskeisiä hoitomuotoja ovat liikuntaharjoittelu ja tasapainoinen ruokavalio.
– Gerastenia kasvattaa palveluntarvetta ja lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. On tärkeää löytää toimintatapoja, joilla gerastenian tuomaa painetta sosiaali- ja terveyspalveluille voidaan vähentää ja ikääntyneiden hyvinvointia voidaan kohentaa, kertoo Suikkanen.
Eksoten satunnaistetussa kontrolloidussa Kauan Kotona IKÄäntynyt eli KauKoIKÄ-tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, voidaanko 12 kuukauden pituisella kotona fysioterapeutin ohjauksessa toteutetulla liikuntaharjoittelulla pidentää kotona-asumisaikaa ikääntyneillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste. Lisäksi tutkittiin, onko harjoittelulla vaikutusta elämänlaatuun, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja niistä syntyneisiin kustannuksiin. Tutkimuksen kesto oli kaksi vuotta, joista ensimmäisen 12 kuukauden aikana tutkittaville suoritettiin haastattelut ja mittaukset heidän kotonaan neljä kertaa (alussa, 3kk, 6kk ja 12kk kohdalla). Lisäksi heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöään seurattiin rekisteriseurannalla 24 kuukauden ajan tutkimuksen alusta.
Vuosina 2014–2016 tutkimukseen rekrytoitiin 299 etelä-karjalaista kotona-asuvaa, vähintään 65-vuotiasta henkilöä, joilla oli gerastenia tai sen esiaste. Henkilöistä puolet (n=150) satunnaistettiin harjoitteluryhmään ja toinen puoli (n=149) toimi vertailuryhmänä, joka jatkoi elämäänsä tavanomaiseen tapaan.
Tunnin mittainen liikuntaharjoittelu tutkittavan kotona sisälsi yksilöllisesti suunniteltuja lihasvoima-, tasapaino-, liikkuvuusharjoitteita sekä toiminnallisia harjoitteita, joiden haastavuutta lisättiin mm. nilkkapainojen ja tasapainotyynyjen avulla. Kotona toteutetun harjoittelun ohjauksesta vastasivat 24 fysioterapeuttia seitsemästä eri fysioterapiayrityksestä ja pääosin yksi fysioterapeutti vastasi yhden tutkittavan koko vuoden harjoittelusta.
KauKoIKÄ-tutkimuksen päärahoittajia ovat Eksote ja Kela. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisessä vertaisarvioidussa Journal of the American Medical Directors Association -julkaisussa: Suikkanen S ym. (2020) “Effects of home-based physical exercise on days at home and cost-effectiveness in pre-frail and frail persons – RCT”.
Lisätietoja medialle:
Sara Suikkanen, TtM, ft
väitöskirjatutkija, tutkimusfysioterapeutti
p. 040 651 1692, [email protected]
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1