Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on nostanut esiin Päijät-Hämeen ERVA-alueen lausunnossaan 20.2.2017 ja todennut, että ”Valmistelulla vain kahden kunnan tuki”. Lausunto uutisoitiin muun muassa näin (Mediuutiset 20.2.2017):
"...viime vuonna sote- järjestämislakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa vain kolme Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntaa (Lahti, Kärkölä, Pukkila) kannattivat siirtymistä Hus-alueelle. Näistä Pukkilan kunta ei kuulu Päijät-Hämeen maakuntaan."
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lausunnossa on paljon hyvää, ja pitkäaikaista sairaanhoitopiirien yhteistyötä on ruodittu perinpohjaisesti. Koska heidän lausuntonsa keskeinen ydin perustuu virheelliselle tulkinnalle, katsovat Päijät-Hämeen toimijat tarkoituksenmukaiseksi korjata syntyneen väärinkäsityksen.
Päijät-Hämeen kunnat valmistelivat lausuntopohjaa yhdessä. Valmistelun aikana kuntien kesken käytiin useita neuvotteluja asiasta.
Yhteenvetona Päijät-Hämeen toimijat toteavat, että kaikki kunnat ovat vuonna 2013 tehneet yksimielisesti esityksen erva-alueen vaihdosta Tays-ervasta HUS-ervaan. Vuonna 2016 kaikki kunnat ovat uudistaneet kantansa koskien uuden sote- ja maakuntaesityksen tarkoittamia teknisesti erva-pohjaisia yhteistoiminta-alueita.
Vuonna 2015 iso osa kunnista oli kriittisiä Helsingin suuntaan. Syynä oli silloinen esitys viidestä sote-kuntayhtymästä, joiden sisällä sote-kustannukset olisi ilmeisesti kannettu yhteisvastuullisesti maakuntarajat ylittäen. Tämä hallituksen esitys kuitenkin kaatui viime vaalikauden lopulla, ja siten tämä peruste kriittisyyteen on poistunut. Näihin kannanottoihin vetoaminen nykyisessä tilanteessa ja uudempien kannanottojen huomiotta jättäminen on harhaanjohtavaa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kannanotossa katsotaan Päijät-Hämeen siirtymisen HUS-alueeseen johtavan alueelliseen epätasapainoon. Tästä siirtymisestä huolimatta Tays-alue on edelleen toiseksi suurin. Taysin alueen koko ilman Päijät-Hämettä ei ole kestävä peruste Päijät-Hämeen pakottamiselle alueen ja sen asukkaiden kannalta epätarkoituksenmukaiseen yhteistoiminta-aluejakoon.
Olennaista on myös huomata, että valmistelussa olevan maakunta- ja sote-uudistuksen mukaiset yhteistoiminta-alueet liittyvät koko sote-toimintaan ja myös muuhun maakuntien väliseen yhteistyöhön. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tarkastelee asiaa lähinnä erikoissairaanhoidon kannalta, ja siihenkin liittyen Päijät-Hämeen kunnat ovat nähneet HUS-suuntautumisen ensisijaiseksi.
Päijät-Hämeen toimijoiden edustajat:
Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto
Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki
Francis McCarron, hallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä,
Jouko Isolauri, va. muutosjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
Lisätietoja:
Jari Parkkkonen, 0400 862 977 /jari.parkkonen(a)paijat-hame.fi
Jouko Isolauri, 044 719 5004 /jouko.isolauri(a)phsotey.fi
Alla otteita kuntien lausunnoista:
Asikkala KV 31.10.2016
Useita maakuntalaissa mainittuja tehtäviä on tarkoituksenmukaista järjestää yhtä maakuntaa suuremmalla alueella, jolloin loogisin ja ensisijainen yhteistoiminnan ratkaisu tulisi olla yhteistoiminta -alue, joita esityksessä on viisi. Näiden alueiden muodostumisessa tulee kuulla maakuntien omaa mielipidettä ja tahtoa, eikä tehdä ratkaisua. Päijät-Hämeen kunnat ovat yksimielisesti ilmaisseet tahtonsa kuulua eteläiseen, Helsinki-keskeiseen alueeseen
Hartola KV 7.11.2016
Maakuntia tulee kuulla, mihin yhteistoiminta-alueeseen he luontaisen asioinnin, liikenneyhteyksien ja yhteistyön näkökulmasta kuuluvat. Päijät-Hämeen kunnat ovat esittäneet yksimielisen esityksen vuonna 2013 (uudistettu 5/2016), että sosiaali- ja terveystoiminnan osalta, yhteistyösuunta ja järjestämissopimus tehtäisiin eteläisen
alueen, Helsinki- vetoisen alueen kanssa.
Heinola KH 31.10.2016
Päijät-Hämeen maakunnan tulee kuulua kuntien esittämän tahdon mukaisesti eteläiseen, Helsinki-vetoiseen yhteistoiminta-alueeseen. Perusteluina ovat luontainen asiointi, työssäkäyntialue, liikenneyhteydet, elinkeinopoliittiset ratkaisut sekä sosiaali- ja terveystoimessa tehtävä kiinteä koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Näistä tehty vuosina 2013–15 erilliset selvitykset.
Hollola KV 7.11.2016
Lisäksi maakuntia tulee kuulla, mihin yhteistoiminta-alueeseen he luontaisen asioinnin, liikenneyhteyksien ja yhteistyön näkökulmasta kuuluvat. Päijät-Hämeen kunnat ovat esittäneet yksimielisen esityksen vuonna 2013 (uudistettu 5/2016), että sosiaali- ja terveystoiminnan osalta, yhteistyösuunta ja järjestämissopimus tehtäisiin eteläisen alueen, Helsinki- vetoisen alueen kanssa.
Iitti KV 7.11.2016
Useita maakuntalaissa mainittuja tehtäviä on tarkoituksenmukaista tehdä yhtä
maakuntaa suuremmalla alueella, tällöin loogisin ja ensisijainen yhteistoiminnan
ratkaisu tulisi olla yhteistoiminta‐alue, joita on viisi. Näiden alueiden
muodostumisessa tulisi kuulla maakuntien omaa mielipidettä ja tahtoa, eikä tehdä
ratkaisua minkään yhden tehtävän osa‐alueen pohjalta. Iitin kunta, osana Päijät‐
Hämeen kuntien tahdonmuodostusta, ilmaiseen tahtonsa kuulua eteläiseen, Helsinki‐
keskeiseen alueeseen.
Kärkölä KH 31.10.2016
Useita maakuntalaissa mainittuja tehtäviä on tarkoituksenmukaista tehdä yhtä maakuntaa suuremmalla alueella, tällöin loogisin ja ensisijainen yhteistoiminnan ratkaisu tulisi olla yhteistoiminta-alue, joita on viisi. Näiden alueiden muodostumisessa tulisi kuulla maakun-tien omaa mielipidettä ja tahtoa, eikä tehdä ratkaisua minkään yhden tehtävän osa-alueen pohjalta. Päijät-Hämeen kunnat ovat yksimielisesti ilmaisseet tahtonsa kuulua eteläiseen, Helsinki-keskeiseen alueeseen.
Lahti KV 7.11.2016
Yhteistyöalueen maakuntien keskenään solmima yhteistyösopimus on sinällään sopimusosapuolia sitova. Sitovuus ei ole perustelua siltä osin kuin valtiolle on annettu toimivaltaa päättää maakuntien yhteistyösopimuksesta lakiluonnoksen 18 § mukaisesti. Maakuntia tulee kuulla, mihin yhteistoiminta-alueeseen he luontaisen asioinnin, liikenneyhteyksien ja yhteistyön näkökulmasta kuuluva. Päijät-Hämeen kunnat ovat esittäneet yksimielisen esityksen vuonne 2013 (uudistettu 5/2016), että sosiaali- ja terveystoiminnan osalta yhteistyösuunta ja järjestämissopimus tehtäisiin eteläisen alueen, Helsinki-vetoisen alueen kanssa.
Orimattila KH 7.11.2016
Päijät-Hämeen kunnat ovat esittäneet yksimielisen esityksen vuonna 2013 (uudistettu 5/2016), että sosiaali- ja terveystoiminnan osalta, yhteistyösuunta ja järjestämissopimus tehtäisiin eteläisen, Helsinki-vetoisen alueen kanssa.
Padasjoki KH 7.11.2016
Päijät-Häme on kokonsa ja palveluiden puolesta valmis tarjoamaan palveluita esitetyn itsehallintoalueen ulkopuolelle. Itsehallintoalueiden välinen sopimuspohjainen järjestelmä ei saa kuitenkaan muodostua liian jäykäksi hallintorakenteeksi. Lisäksi maakuntia tulee kuulla, mihin yhteistoiminta-alueeseen he luontaisen asioinnin, liikenneyhteyksien ja yhteistyön näkökulmasta kuuluvat. Päijät-Hämeen kunnat ovat esittäneet yksimielisen esityksen vuonna 2013 (uudistettu 5/2016), että sosiaali- ja terveystoiminnan osalta, yhteistyösuunta ja järjestämissopimus tehtäisiin eteläisen alueen, Helsinki-vetoisen alueen kanssa.
Sysmä KV 7.11.2016
Sysmä kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan ja Erva-aluejaossa Päijät-Hämeen tulisi kuulua HUS-erva-alueeseen.
Päijät-Hämeen suurin sosiaali- ja terveysalan palveluntuottaja ja työnantaja. Intohimona hyvinvointi. Potilaan ja asiakkaan etu edellä www.phhyky.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1