Väestöllisessä huoltosuhteessa tapahtuu huomattava muutos Suomessa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, koska ikääntyneiden määrä kasvaa ripeästi. Tämä edellyttää geronteknologian kehittämistä ja lisäämistä sekä uudenlaisia toimintakäytäntöjä ja rakenteita. Tuomo Hemminki laati ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota ja arvioi niiden kustannuskehitystä. Hemminki valmistuu perjantaina 14.6.2013 teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmasta insinööriksi (ylempi AMK).
Geronteknologialla tarkoitetaan hyvinvointiteknologian alaa, joka käsittää ikääntyneen väestön hyväksi suunnattua teknologioiden tutkimusta sekä kehittämistä. Hemminki selvitti haastattelututkimuksessaan, millaisia tulevat geronteknologiset ratkaisut voisivat olla vuonna 2030 sekä miten ostajien, hankkijoiden ja loppukäyttäjien tulisi valmentautua vuoteen 2030.
Hemmingin tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa geronteknologia on arkipäiväistä. Sen käyttö on nykyistä laajempaa. Teknologia on helppokäyttöistä, integroidut sensorit tekevät havaintoja ja järjestelmät ovat vuorovaikutteisia. Robotit tekevät ihmisten puolesta eräitä avustavia tehtäviä.
Tutkija laati kolme vaihtoehtoista skenaariota. Taantumuksen skenaario merkitsee eniten kasvavaa kustannuskehitystä. Nykyisellään jatkamisen skenaario tarkoittaa kustannusten näkökulmasta nykyisen kasvutrendin jatkumista. Uusien käytäntöjen sekä rakenteiden skenaario antaa mahdollisuuden nykyistä kustannuskehitystä loivempaan kasvutrendiin. Hemminki toivoo, että kunnissa tarkastellaan tilannetta ja ryhdytään halutun kehityssuunnan mukaisiin toimenpiteisiin.
Toimintakäytäntöjä ja rakenteita tulee uudistaa sekä edistää verkostoitumista
Hemmingin mukaan tutkimuksessa nousi esille muutostarpeita nykyisiin toimintakäytäntöihin ja rakenteisiin. Palvelukulttuuria on edistettävä ja asiakasohjauksen tulee saada tietoja yhteisillä rajapinnoilla olevasta tietojärjestelmästä. Asiakkaan roolista tulee aiempaa aktiivisempi. Alan toimijoiden verkostoitumiselle on tarvetta, jotta yhdessä voidaan ratkaista asiakkaan ongelma.
Nykyinen tietosuoja haittaa joustavaa toimintaa
Tietosuojaan liittyvät ongelmat on ratkaistava siten, että toiminnasta tulee joustavaa. Kun asiakastietoja ei tarvitse kirjata moneen kertaan, tiedoista saadaan myös yhdensuuntaisia. Nykyisellään tiedot ovat järjestelmäkohtaisia. Yksittäisen asiakkaan tiedot ovat hajallaan, kun eri toimijat joutuvat käyttämään kukin omia tietojaan.
Lisätietoja: opinnäytetyön tekijä Tuomo Hemminki, p. 050 366 0319 tai p. tuomo.hemminki(a)saunalahti.fi.
Opinnäytetyö on luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa.
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1