NutriAction 2011 -tutkimus selvitti vuoden 2010 loppupuolella 630 kotihoidon asiakkaan ravitsemustilaa Nokialla, Muuramessa, Laukaassa ja perusturvakuntayhtymä Karviaisessa. Tutkimuksen toteutti ravitsemushoitoon erikoistunut yritys Ravitsemuskuntoutus Nutricia Medicalin toimeksiannosta.
– Iäkkäistä kotihoidon asiakkaista vakavasti vajaaravittuja oli joka kymmenes ja vakavassa vajaaravitsemusriskissä joka neljäs. Paikkakuntien välillä ei tuloksissa syntynyt merkittäviä eroja, ETT, tutkija Merja Suominen Ravitsemuskuntoutuksesta kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että vajaaravitsemusriskiä lisäsivät muistisairaudet, heikentynyt yleiskunto, vähäinen syöminen, nielemisvaikeudet ja sosemaisen ruoan syöminen.
Tutkimuksen aikana hoitohenkilökunta seurasi myös syödyn ruuan määrää.
– Vain vajaa puolet tutkituista söi ruokaa riittävästi. Lähes kolmannes sai syödyn ruuan määrästä vain puolet tai vähemmän päivittäisestä ravinnontarpeestaan, Suominen selvittää.
Täydennysravintovalmisteiden käyttö oli alhaisella tasolla: hoidossa vain viidellä prosentilla asiakkaista hyödynnettiin täydennysravintovalmisteita.
– Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että täydennysravintovalmisteiden avulla voitaisiin parantaa ikäihmisten ravintoaineiden saantia. Ne myös kohottavat immuunivastetta sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, joiden ansiosta kotona voitaisiin asua nykyistä pidempään, Suominen sanoo.
Johtava ravitsemussuunnittelija Ulla Siljamäki-Ojansuu Tampereen yliopistollisesta sairaalasta tyrmää yleisen harhaluulon, että korkea painoindeksi kertoo hyvästä ravitsemustilasta.
– Iäkkäiden ylipainoistenkin potilaiden ravinnonsaanti saattaa jäädä varsin alhaiseksi. Tätä ei kuitenkaan välttämättä huomata, sillä paino ei monestikaan heillä laske, koska myös kulutus on pientä. Tästä syystä syödyn ruuan määrää tulisi säännöllisesti seurata, hän korostaa.
Siljamäki-Ojansuu ja Suominen antavat kiitosta kotihoidon henkilökunnalle säännöllisistä punnituksista.
– Asiakkaiden punnitseminen on selvästi yleistynyt, ja vain 11 prosentin painoa ei säännöllisesti seurattu. Vähintään kerran kuukaudessa seurattava asiakkaan paino on toinen tärkeä seurattava asia syödyn ruuan määrän lisäksi, Suominen korostaa.
– Suomessa ei ole tutkittu vajaaravitsemuksen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia, mutta Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan ne edustavat jopa 10 prosenttia julkisista terveydenhuoltokustannuksista. Vajaaravitsemus aikaistaa laitoshoidon tarvetta, pidentää sairaalassaolojaksoja, lisää lääkekustannuksia ja aiheuttaa esimerkiksi kaatumisia, Siljamäki-Ojansuu luettelee.
NutriAction 2011 -tutkimus tehtiin tilaustyönä täydennysravintovalmisteita markkinoivalle Nutricia Medical Oy:lle. Tutkittujen keski-ikä oli 80,3 vuotta ja naisia heistä oli 70 prosenttia. NutriAction -tutkimus on toteutettu aiemmin vanhainkodeissa. Seulontamenetelmänä tutkimuksessa hyödynnetään MUST-menetelmää.
Nutricia Medical Oy, toimitusjohtaja Päivi Pakarinen, p. 0400 704 252
ETT, tutkija Merja Suominen, p. 050 584 1995
Nutricia Medical Oy on vuodesta 1985 toiminut turkulainen yritys, joka markkinoi kliinisiä ravintovalmisteita terveydenhuolto- ja sairaalasektorille. Yritys on osa Danone-konserniin kuuluvaa Medical Nutrition Divisionia, joka on keskittynyt kliinisten ravintovalmisteiden tutkimiseen ja tuotekehittelyyn sekä valmistamiseen. Nutricia Medical Oy:n liikevaihto on noin 10 milj. euroa ja sen palveluksessa työskentelee 17 henkilöä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1