Munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa
Munuaiskorvaushoidossa olevien määrä kasvaa tasaisesti seurannassa olevien munuaisensiirron saaneiden määrän noustessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toimivan munuaissiirteen kanssa elävien määrä on kasvanut 32 prosenttia.
Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin mukaan vuoden 2020 lopussa dialyysihoidossa oli 1972 henkilöä ja toimiva munuaissiirre oli 3324 henkilöllä. Vuonna 2020 munuaiskorvaushoidon aloitti 522 hoitoa tarvitsevaa. Heistä 500 tuli dialyysihoitoon ja 22 henkilöä sai munuaisensiirron ilman edeltävää dialyysihoitoa. Munuaisensiirtoja tehtiin vuoden aikana yhteensä 263, mikä vastaa edellisten vuosien tasoa koronavirusepidemiasta huolimatta.
– Yleisin munuaiskorvaushoidon aloittamiseen johtava diagnoosi on edelleen tyypin 2 diabetes, kuten jo yli 20 vuoden ajan. Glomerulonefriitti ja tyypin 1 diabetes ovat seuraavaksi yleisimmät diagnoosit, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve.
Suurin osa käy dialyysihoitoa saavista käy hemodialyysihoidossa dialyysiyksikössä. Kaikista dialyysia tarvitsevista 22 prosenttia oli vuoden 2020 lopussa kotidialyysissa joko kotihemodialyysissa tai vatsakalvodialyysissa.
Munuaistautirekisteri on kerännyt tietoa dialyysissa olevien ja munuaisensiirron saaneiden koronavirustartunnoista maaliskuusta 2020 lähtien. Munuaistautirekisteriin on ilmoitettu 17.1.2022 mennessä 188 tartuntaa, joista 74 hemodialyysissä olevilla, 11 vatsakalvodialyysissa olevilla ja 103 munuaisensiirron saaneilla. Tartuntoja on ollut eniten 50–69-vuotiailla miehillä. Ilmoitetuista tartunnoista yli puolet on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tartuntojen ajallinen jakauma on vastannut koko väestön epidemiatilannetta. Munuaistautirekisteriin on ilmoitettu 18 koronaviruksesta johtuvaa kuolemaa.
Suomen munuaistautirekisteri on julkaissut vuosiraportin jo kolmen vuosikymmenen ajan. Lähes kymmenen vuoden ajan raporttiin on kuulunut hoidon laatua käsittelevä osio. Laatutiedot raportoidaan sairaanhoitopiireittäin ja erityisvastuualueittain. Munuaistautirekisteri on yksi pisimmälle kehittyneistä ja kauimmin toimineista terveydenhuollon laaturekistereistä Suomessa.
– Nyt julkaistava raportti osoittaa, että vuonna 2020 joka kymmenes munuaiskorvaushoidon aloittavista oli munuaisensiirtolistalla jo hoidon alussa ja tämä osuus on kasvussa, Helve kertoo.
Puolen vuoden kuluessa hoidon alusta siirtolistalle päässeiden osuus on kuitenkin pysynyt ennallaan, vaikka siirtolistalle pääsy vaihteleekin merkittävästi alueittain. Eloonjäämisennusteessa toimivan munuaissiirteen kanssa ei ole eroa alueiden välillä.
Munuaistautirekisteri odottaa edelleen lakisääteistä asemaa. Laaturekisteritoimintaa koordinoidaan tällä hetkellä THL:n kumppanuuslaaturekisterihankkeessa, jossa on munuaistautirekisteri mukaan lukien mukana yhdeksän laaturekisteriä. Hankkeessa kehitetään laaturekistereitä yhteistyössä.
– Tulevaisuudessa tavoitteena on yhdistää eri rekisterien tietoja, jolloin mahdollisuudet seurata hoidon laatua ovat nykyistä paremmat ja havaittuihin ongelmakohtiin voidaan puuttua.
Täysimittaisen yhteistyön edellytyksenä on kuitenkin rekisterien lakisääteinen asema ja pysyvä rahoitus valtion budjetista.
Viime vuodet munuaistautirekisteri on saanut rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Munuais- ja maksaliitolta.
Lisätietoja:
Jaakko Helve
Vastaava lääkäri
Suomen munuaistautirekisteri
040 6325568
Tietoa julkaisijasta
Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
