Kun muistin pätkiminen huolettaa, voi tuntua hyvältä ajatukselta tehdä muistitesti netissä. Neurologi Merja Hallikainen ja Muistiliiton projektikoordinaattori Mailis Heiskanen kertovat, millaiset oireet ja tutkimukset oikeasti paljastavat Alzheimerin taudin.
Useimmat nettitestit mittaavat, miten hyvin henkilö muistaa esimerkiksi sanoja, värejä tai numeroita. Neurologi, lääketieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston kliininen tutkimusjohtaja Merja Hallikainen ei luottaisi niihin.
– Muistiliiton muistikysely sen sijaan antaa hyvää osviittaa siitä, voisiko muistissa olla ongelmia, hän toteaa.
Hallikaisen tarkoittama kysely löytyy Muistiliiton verkkosivuilta. Siinä selvitetään laajasti, miten ihminen kokee esimerkiksi oppivansa uusia asioita, löytääkö hän reitit ja paikat tai miten hän selviytyy raha-asioissa. Testin laatimisessa on ollut mukana neurologeja ja geriatreja.
Muistiliiton projektikoordinaattori Mailis Heiskanen kertoo, että Muistiliitto ylläpitää valtakunnallista Muistineuvo-puhelinpalvelua, joka on suunnattu omaisille, itse sairastaville sekä ammattilaisille tiedon ja neuvonnan tarpeisiin. Puhelimeen on tullut ensimmäisen vuoden aikana 350 soittoa. Huolestuneet ihmiset kyselevät paljon muistisairauksien oireista. Heiskasen mielestä testi on käypä työkalu, josta on hyvä lähteä selvittelyissä liikkeelle. Jos tulos on hälyttävä, on syytä lähteä tarkempiin tutkimuksiin.
Aina muistiongelmat eivät johdu muistisairaudesta. Unohtelu voi johtua esimerkiksi liian kiivaasta työtahdista, liian vähäisestä unesta tai stressaavasta elämäntilanteesta. Aivot vain eivät suoriudu kaikesta. Kun tilanne rauhoittuu, voivat muistiongelmatkin hävitä.
Mitkä ovat hälyttäviä oireita?
Työikäisellä alkava muistisairaus voi ilmetä esimerkiksi niin, että täsmällinen ja aktiivinen työntekijä ei enää pystykään hoitamaan vanhoja tuttuja työtehtäviä tai oppimaan uusia. Töihin voi myös kulua paljon enemmän aikaa kuin ennen.
– Kaikki epätarkoituksenmukainen käytös voi kieliä muistivaikeuksista, samoin kuin se, että ihmisen on vaikea löytää sanoja ja asioiden hahmottaminen hankaloituu, Hallikainen kertoo.
Kun lähimuisti heikkenee, ihminen kyselee toistuvasti samoista asioista tai kertoo samoja asioita yhä uudelleen. Hän voi myös eksyä tutussa ympäristössä, jossa on ennen kulkenut ihan vaivatta. Esineet katoavat ja löytyvät kummallisista paikoista.
Aloitekyky voi heikentyä: ihminen ei saa enää ryhdyttyä toimeen ja kotityöt jäävät hoitamatta. Hyvin tyypillistä on, että ihminen vetäytyy sosiaalisista tilanteista ja linnoittautuu kotiin.
Myös luonteen muutokset ovat selvä hälytysmerkki. Etenkin ikääntyneillä käyttäytyminen saattaa muuttua äkkipikaisemmaksi tai epäluuloisemmaksi. Yllättäen alkanut mustasukkaisuus on yleinen muistisairauden oire.
Vastaanotolle läheisen kanssa
– Kun ihminen lääkärin vastaanotolle, selvitämme ensin yhdessä hyvin tarkkaan esitiedot. On oikein hyvä, jos potilas on täyttänyt läheisensä kanssa valmiiksi Muistiliiton kyselyn. Vastaanotolle olisi hyvä tulla läheisen kanssa, joka voi kertoa oman näkökulmansa asioihin, toteaa Hallikainen.
Vastaanotolla käydään läpi ensioireet, milloin ne ovat alkaneet, käytösoireet, mitä sairauksia on ollut suvussa, lääkitykset, sosiaaliset taustatiedot, koulutus ja työura. Lääkäri selvittää haastattelemalla, mikä on ollut ihmisen lähtötaso eli mistä hän on selvinnyt aikoinaan ja vertaa sitä toimintakykyyn nyt.
Lääkäri haastattelee ensin potilaan ja läheisen yhtä aikaa ja sen jälkeen kummatkin erikseen. Näin saadaan luotettavampi tulos, sillä läheiset ihmiset voivat varoa puheitaan toisen läsnä ollessa.
Lisäksi lääkäri tekee vastaanotolla perustutkimuksen: mittaa verenpaineen, kuuntelee sydämen ja tekee neurologisen tutkimuksen eli katsoo, että esimerkiksi kävely sujuu normaalisti.
– Neurologinen perustutkimus kertoo lääkärille, onko olemassa viitteitä aivojen alueen muutoksista, Hallikainen toteaa.
CERAD-tehtäväsarja arvioi muistia ja hahmottamista
Tämän jälkeen lääkäri tai muistihoitaja teettää yleensä potilaalla CERAD-tehtäväsarjan. Se arvioi välitöntä ja viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista sekä toiminnan ohjausta ja sujuvuutta. Se on tarkoitettu perusterveydenhuollon arviointimenetelmäksi iäkkäiden henkilöiden muistihäiriöiden ja dementian ensivaiheen tutkimuksissa, mutta alle 60-vuotiaiden arvioinnissa testi ei ole yhtä luotettava.
Lisäksi tehdään laboratoriokokeita, koska muistiongelmien taustalla voi olla muutakin kuin muistisairaus, kuten B12-vitamiinin puutos tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Lisäksi voidaan ottaa sydänfilmi. Lääkäri ottaa huomioon myös aivokasvaimen mahdollisuuden.
– Jos tulokset viittaavat etenevään muistisairauteen, työikäinen potilas lähetetään jatkoselvittelyihin neurologille. Tässä vaiheessa tehdään laajempi neuropsykologinen tutkimus, joka sisältää testejä, jotka kartoittavat aivojen eri alueiden toimintakykyä. Iäkäs henkilö ohjataan yleensä muistipoliklinikalle geriatrille. Kaikille tehdään jatkoselvittelynä pään kuvantaminen, Hallikainen selvittää.
Uusi ravitsemushoito voi auttaa varhaisvaiheessa
Kun diagnoosi varmistuu, ja jos se on Alzheimerin tauti niin lääkäri määrää potilaalle lääkityksen, joka hidastaa taudin kulkua ja auttaa säilyttämään toimintakyvyn pidempään. Lääkityksen tueksi Hallikainen suosittelee varhaisessa ja lievässä Alzheimerin taudissa myös kliinistä Souvenaid-ravintovalmistetta. Souvenaid sisältää yhdistelmän ravintoaineita, joita aivot tarvitsevat synapsien eli hermosolujen välisten viestiyhteyksien tuottamiseen.
Itä-Suomen yliopisto on ollut mukana kansainvälisessä LipiDiDiet-tutkimuksessa, jossa on tutkittu Souvenaidin tehoa henkilöillä. joilla oli lievä kognitiivinen heikkeneminen eli varhainen Alzheimerin tauti.
– Saimme LipiDiDiet-tutkimuksen kahden vuoden tulokset keväällä 2016. Meillä on nyt selkeää näyttöä, että Souvenaidista on hyötyä varhaisessa Alzheimerin taudissa. Se voi edistää aivokudoksen säilymistä ja tukea potilaiden muistia ja arjessa selviämistä, Hallikainen kertoo
– Jos totean potilaallani lievän kognitiivisen heikkenemisen, kerron Souvenaidista ja lupaavista tutkimustuloksista. Kerron, että valmisteesta voisi olla höytyä ja sitä kannattaisi kokeilla, hän jatkaa.
Hallikaisen potilaat ovat suhtautuneet Souvenaidiin hyvin. Moni on valmis kokeilemaan lääkehoidon rinnalla myös muita hoitomuotoja.
– Yleensä potilaani nauttivat jo valmiiksi useita hivenaineita ja vitamiineja pillerinä purkista. Sanon heille, että jos he alkavat käyttää Souvenaidia, he voivat jättää D-vitamiinilisää lukuun ottamatta kaikki muut ravintolisät pois.
Hallikaisen potilailta saama palaute on ollut hyvää.
– Monet omaiset ovat kertoneet, että Souvenaid on aktivoinut sairastunutta.
Samanlaista palautetta on tullut myös muistihoitajilta.
– Useampi muistihoitaja on kertonut minulle, että Souvenaid on vaikuttanut sairastuneisiin positiivisesti: heistä on tullut vastaanottavaisempia, virkeämpiä ja kiinnostuneempia ympäristöstä, Merja Hallikainen toteaa.
--
Teksti on vapaasti käytettävissänne. Liitteenä on valokuva neurologian erikoislääkäri Merja Hallikaisesta.
Lisätiedot:
OSG Viestintä, viestintäkonsultti Maija Rauha, p. 0400 630 065, [email protected]
Lisätietoja Souvenaidista myös:
Tuotekuvat Souvenaidista:
http://www.nutricia.fi/tuotevalikoima/tuotetiedot-ja-esitteet/kuvapankki/souvenaid-img
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1