Lukiolaiset: Norminpurkusuunnitelma vaarantaa opiskelijan oikeusturvan ja heikentää hyvinvointia

Suomen Lukiolaisten Liitto hämmästelee hallituksen tänään julkistaman, kuntien tehtävien vähentämiseen tähtäävän toimenpideohjelman oppilaitoksia koskevia kirjauksia. Suunnitelma pitää sisällään useita ehdotuksia, jotka heikentävät opiskelijan oikeusturvaa ja murentavat hyvinvointia tukevia rakenteita.

Erityisen vaarallisia ovat ehdotukset siitä, että oppilaitosten järjestyssäännöt muuttuvat vapaaehtoisiksi ja opiskelijan määräaikaista erottamista helpotetaan. Myös kurinpitokeinojen käyttämistä säätelevästä suunnitelmasta ollaan hankkiutumassa eroon.

“Suunnitelmat ja paperit eivät tietenkään ole itseisarvo, emmekä mekään halua tuhlata resursseja. Nyt koulumaailmasta ollaan kuitenkin tekemässä villi länsi”, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen. “Esimerkiksi järjestyssäännöt ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen sopimus, joka on aivan olennainen kouluarjen sujumisen kannalta. Niillä varmistetaan, että kaikilla on yhteinen käsitys pelisäännöistä. On vaikea ajatella, että järjestyssääntöjen puuttuminen olisi kenenkään etu.”

“Oikeusturvan kannalta on myös aivan olennaista, että opiskelijan erottamisesta päättää nykykäytännön mukainen puolueeton toimikunta, eikä esimerkiksi rehtori. Eihän oikeudessakaan syyttäjä jaa tuomioita. Ylipäänsäkin järjestys- ja kurinpitosääntöjen poistaminen altistaisi opiskelijat mielivaltaiselle kohtelulle”, Luukkainen näkee.

Poistolistalla on myös oppilaitoksen suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisestä. “Lukiolaisista 85 % kokee, etteivät koulun aikuiset puutu kiusaamiseen. Yläkoulun ja toisen asteen tytöistä seksuaalista häirintää kohtaa puolestaan noin kolmannes. On käsittämätöntä, ettei oppilaitosten tarvitsisi paneutua tarkasti näihin kysymyksiin. Kun tähän yhdistetään vielä se, ettei kunnilta enää edellytetä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, lopputulos pelottaa”, toteaa puheenjohtaja Luukkainen.

Tehtävien raju karsiminen aiheuttaa haasteensa myös lasten ja nuorten osallisuudelle. Kun dokumentteja toimintatavoista ei ole, opiskelija ei pääse sanomaan niihin sanaansa lain edellyttämällä tavalla. Vapaaehtoisuuden vaarana on myös se, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus kärsii, kun toisissa oppilaitoksissa yhteisille säännöille ja hyvinvoinnin tukemiselle annetaan enemmän painoarvoa kuin toisissa.

“Hallituksen toimenpideohjelmaa on tärkeä tarkastella uudelleen tästä näkökulmasta. Muutaman kertaalleen tehdyn suunnitelman päivittäminen ei juurikaan resursseja vie. Niistä luopumisen vaarat ovat kuitenkin ilmeiset: jos oppilaitosyhteisöä ei sitouteta tärkeisiin tavoitteisiin eikä niihin liittyvistä keinoista ja vastuista sovita, asiat jäävät helposti hoitamatta”, Luukkainen summaa.