LPY:n Yrittäjän päivän viesti: Terveysalan yrittäjyys lähes hyödyntämätön mahdollisuus

Yrittäjyys on noussut yhä vahvemmin esiin julkisessa keskustelussa. Usein hehkutetaan startup-yrityksiä sekä puhutaan yrittäjyyden edistämisestä ja pienten yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) haluaa muistuttaa Yrittäjän päivänä, että valtaosa terveyspalvelualan yrityksistä on pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä, ja alalle syntyy myös startup- ja kasvuyrityksiä.

– Asiasta muistuttaminen on tärkeää siksi, että useat sote-keskustelijat näkevät yksityisen palvelutuotannon suurena uhkana julkiselle palvelujärjestelmälle. Lisäksi keskustelussa viitataan lähes pääsääntöisesti alan suuriin yksityisiin. Tällöin keskustelu vinoutuu pahasti, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Ismo Partasen mukaan tyypillinen terveyspalvelualan yrittäjä on ammattilainen, joka tekee ankarasti työtä ja työllistää itsensä lisäksi muutaman muun henkilön. He ovat siis juuri sellaisia perusyrittäjiä, jollaisia Suomeen haluttaisiin lisää. Yhteiskunnan pitää huolehtia, että myös näillä yrityksillä on edellytykset toimia. Terveyspalvelualan yrittäjä ei ole uhka kenellekään − päinvastoin.

– Mitään tukirahaa yksityisille alan yrityksille ei olla vaatimassa, mutta palveluiden järjestämisestä vastaavien viranomaisten pitää käyttää laajemmin yksityisiä palveluita julkisen palvelutuotannon tukena ja täydentäjänä. Se olisi kansalaisten ja koko yhteiskunnan etu, kertoo Tiimikke / Vääksyn Lääkärikeskus Oy:n toimitusjohtaja ja LPY:n hallituksen jäsen Tiina Wangel.

Järjestämisvastuu ei tarkoita omaa tuotantoa

Nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja osittain kuntayhtymät. Järjestämisvastuu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niiden pitäisi tuottaa kaikki palvelut itse. Palveluita voi ja kannattaa hankkia yrityksiltä ja järjestöiltä aina silloin, kun se on edullisempaa tai vaikuttavampaa.

– Yritysten tarjoamia palveluita hyödynnetään kuitenkin aivan liian vähän. Esimerkiksi terveyspalveluista kunnat ja kuntayhtymät hankkivat vain noin viisi prosenttia yksityisiltä tuottajilta. Palveluseteleitä on voinut käyttää myös terveyspalveluissa jo vuodesta 2009 lähtien. Kokemukset palveluseteleistä ovat olleet hyviä, mutta niiden käyttö on silti ollut vähäistä: vain alle prosentin luokkaa julkisten terveyspalveluiden kokonaismäärästä, Ismo Partanen kertoo.

– Kunnilla on paljon tehostamisen varaa yksityisen sektorin terveyspalveluiden käytössä. Niiden kannattaa hyödyntää yksityisen sektorin resursseja ja osaamista järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Oman tuotannon kustannukset pitää selvittää ensin ja käyttää yksityisiä toimijoita aina, kun se on perusteltua, Tiina Wangel esittää.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä sote-uudistuksen myötä maakunnille. LPY painottaa, että siirtymävaiheessa ei pidä jäädä odottamaan. Päinvastoin on huolehdittava siitä, että kansalaiset saavat tarvitsemiaan terveyspalveluita joustavasti ja myös alan pk-yritysten toimintaedellytykset paranevat. 

Esimerkiksi palveluseteleiden käyttöä kannattaa lisätä huomattavasti nykyisestä. Uudessa sote-järjestelmässä maakunnat eivät saa keskittyä suojelemaan omaa palvelutuotantoaan vaan niiden tulee kohdella kaikkia toimijoita reilusti ja tasapuolisesti.