LPY:n Tolonen: Hoitotakuu toteutuu vain prosesseja kehittämällä

Monilla ulkoistetuilla terveysasemilla pääsee jo nyt hoitoon seitsemässä päivässä. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä hallituksen perusterveydenhuoltoon liittyvän hoitotakuun toteutusaikataulun pitää olla esitettyä kunnianhimoisempi.

Alun perin perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuun piti tulla voimaan jo keväällä 2023. Nyt hallitus esittää sen voimaantuloa porrastettavaksi niin, että alkuperäinen tavoite toteutuu vasta vuoden 2024 marraskuun alussa.

− Nopeampi aikataulu olisi mahdollinen toimintaprosesseja kehittämällä. Sote-uudistuksessa on kuitenkin toistaiseksi keskitytty pääosin hallinnon rakentamiseen. Hoitotakuun kiristämisen kannalta tämä etenemispolku on riskialtis. Vaarana on, että edes uusi aikataulu ei toteudu, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo.

Tolonen huomauttaa, että Suomessa on noin 60 ulkoistettua yksityisen toimijan pyörittämää terveyskeskusta tai terveysasemaa. Valtaosa niistä pystyy jo nyt tarjoamaan hoidon seitsemässä päivässä ja joka tapauksessa nopeammin kuin saman kunnan tai kuntayhtymän alueella toimiva vastaava julkisen terveydenhuollon operoima yksikkö.

Esimerkiksi Espoossa on yksi ostopalvelu- ja kaksi palveluseteliterveysasemaa. Vuonna 2021 hoitoonpääsyä kuvaava T3-luku oli niissä pääsääntöisesti alle 7 vuorokautta. Kaupungin omissa yksiköissä T3-luku oli 63−90 vuorokautta.

− Yritysten operoimissa yksiköissä hoitoon pääsee paremmin siksi, että niissä kehitetään toimintaprosesseja jatkuvasti. Laajemmin yksityisen sektorin resursseja hyödyntämällä hoitotakuu voitaisiin toteuttaa nopeammin kuin hallitus nyt esittää, Tolonen väittää.

Tolonen näkee hoitotakuun toteuttamisessa kaksi väylää. Hyvinvointialue voi kehittää omien yksiköidensä toimintaprosesseja tai se voi tehdä yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa ostopalveluita ja palveluseteleitä hyödyntämällä. Valinnan ei kuitenkaan tarvitse olla joko-tai vaan sen kannattaisi olla sekä-että. Nämä toimintamallit voivat elää rinnakkain.

− Hyvinvointialueen kannattaa tuottaa hoitotakuun piiriin kuuluvat palvelut silloin, kun se jossakin yksikössä on laadun ja kustannusten kannalta perusteltua. Jos yksityinen pystyy tarjoamaan paremman vaihtoehdon, hoito pitää tuottaa ostopalveluna tai palveluseteleitä hyödyntämällä, hän esittää.

Tolonen muistuttaa havainnosta, joka tehtiin edellisen hallituksen sote-valmistelun aikana valinnanvapautta kokeiltaessa. Silloin todettiin, että julkinen ja yksityinen palvelutuotanto kirittivät toisiaan, kun jollakin alueella oli sekä julkista että yksityistä tuotantoa. Kumpikin hyötyi.

− Julkisen sektorin kustannuslaskennan pitää kuitenkin olla kunnossa. Sen pitää olla vertailukelpoista ja läpinäkyvää. Muutoin palveluiden järjestäjä ei pysty arvioimaan oman tuotannon ja yksityisiltä hankittavien palveluiden hintaa luotettavasti, Tolonen kertoo.