LPY: Kela-korvausten leikkaamiselle on vaihtoehto

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan Kela-korvausten huomattavaa leikkaamista vuoden 2023 alusta alkaen. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ehdottaa sairausvakuutusjärjestelmän uudistamista ja Kela-korvausten merkittävää korottamista vaihtoehtona niiden leikkaamiselle.

Aloittaessaan ensi vuoden alusta hyvinvointialueet kohtaavat heti suuria haasteita: kasvaneet hoitojonot, piilevä hoitovelka ja koronapandemian pitkittyminen sekä ukrainalaisten sotapakolaisten terveyspalveluista huolehtiminen.

− On päivänselvää, että hyvinvointialueet eivät selviä näistä haasteista, jos ne eivät nykyistä laajemmin hyödynnä yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Ostopalveluiden lisääminen ja palveluseteleiden käytön laajentaminen sekä Kelan sairaanhoitokorvausten korottaminen ja oikea kohdentaminen ovat hyviä ratkaisuja julkisen sektorin paineiden purkamiseen.

− Kela-korvaukset ovat julkisen talouden näkökulmasta joustava ja erittäin kustannustehokas keino parantaa terveyspalveluiden saatavuutta. Hoidon Kela-korvausjärjestelmä on lähes 60 vuotta käytännössä testattu, valtakunnallinen ”palvelusetelimalli”, Partanen muistuttaa.

Verotuksellisesti kustannusneutraali uudistus

Vuonna 2020 yksityislääkäripalveluiden käyttäjille maksetut Kela-korvaukset olivat 50 miljoonaa euroa. Tutkimuksista ja hoidosta Kela-korvauksia maksettiin 40 miljoonaa euroa. Näiden yhteissummasta hallitus on nyt leikkaamassa 64 miljoonaa euroa eli valtaosan. Vaikka nykyiset laboratorio- ja kuvantamistutkimusten sekä fysikaalisen kuntoutuksen korvaukset poistettaisiin kokonaan, täytyy lääkärikäyntien korvaukset lähes puolittaa.

− Nämä kaikki leikkaukset kohdistuvat suoraan palveluiden käyttäjiin. Hallituksen esittämä raju leikkaus romuttaa koko korvausjärjestelmän ja johtaa hoitovelan kasvamiseen entisestään, väittää Partanen.

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoituksesta vastaa valtio. Kela-korvauksista valtion rahoitusosuus on kaksi kolmasosaa ja kolmannes rahoitetaan palkkatulosta pidätetyillä sairausvakuutusmaksuilla. Yksityisten terveyspalveluiden käyttäjät maksavat valtaosan hoidoistaan itse.

− Kelan sairaanhoitokorvauksia voidaan nostaa merkittävästi, jos samalla korotetaan palkkatulosta perittävää sairausvakuutusmaksua. Vakuutusmaksun korottamisen voisi kompensoida veronmaksajille alentamalla palkkatulosta perittävää veroa vastaavasti, Partanen ehdottaa.

− Tämä muutos olisi kansalaisen verorasituksen kannalta neutraali. Myös valtio ja hyvinvointialueet hyötyisivät rahoitusjärjestelmän muutoksesta. Ensinnäkin kansalaiset pääsisivät nopeammin tarvitsemaansa hoitoon. Ja toiseksi valtion rahoitusosuus olisi vain murto-osa verrattuna siihen, että vastaavat palvelut tuottaa hyvinvointialue, sanoo Partanen.