LPY: Hyvinvointialueiden otettava tuottavuusloikka

Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä sote-uudistuksen tavoitteita ei saavuteta muuten kuin toteuttamalla hyvinvointialueilla kunnianhimoinen tuottavuuden parantamisohjelma vuosina 2023−26.

LPY muistuttaa, että tuottavuuden parantaminen ei tarkoita leikkaamista tai sopeuttamista. Sen sijaan se saattaa edellyttää investoimista sekä infrastruktuurin uudistamiseen että henkiseen pääomaan. Käytettävissä olevilla henkilöstö- ja talousresursseilla on tulevaisuudessa saatava enemmän palveluita ja nykyistä parempaa vaikuttavuutta.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen laskee, että jos hyvinvointialueet pystyvät parantamaan tuottavuutta viidellä prosentilla nykytasosta vuoteen 2027 mennessä, jäisi joka vuosi siitä eteenpäin noin 1,2 miljardia euroa käytettäväksi palveluiden saatavuuden parantamiseen. Tällainen ”tuottavuusloikka” on hänen mielestään mahdollinen toteuttaa.

Tuottavuus ei parane itsestään. Merkittävä tuottavuusloikka vaatii lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Teknologian ja digitalisaation parempi hyödyntäminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös uudenlaista organisoitumista palveluiden järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoituksessa.

− On oltava rohkeutta palveluprosessien uudistamiseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon. Päällekkäisiä toimintoja ja vähemmän vaikuttavia palveluita on uskallettava myös karsia, Partanen sanoo.

Tuottavuuden parantamiseen on useita keinoja

Sote-uudistuksen rahoitusmalliin sisältyy menoleikkuri. LPY:n mielestä se on kovin vaatimaton, sillä se koskee vain kustannusten arvioitua vuosittaista nousua, ei 24 miljardin euron sote-kokonaisuutta.

− Jos hyvinvointialueiden kustannukset nousevat miljardilla eurolla vuodessa, niille myönnetään silloin rahoitusta 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin kustannukset nousivat, mutta kuitenkin 800 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna, Ismo Partanen havainnollistaa.

LPY:n mukaan keinoja tuottavuuden parantamiseksi on paljon. Yksi esimerkki on etäpalveluiden tehokkaampi hyödyntäminen. Partasen mukaan jopa puolet nykyisistä perusterveydenhuollon käynneistä voitaisiin hoitaa etänä. Se edellyttää palveluprosessien uudistamista ja parempia kannusteita.

Toinen esimerkki on aidon ja rehellisen kilpailun hyödyntäminen. Se kannustaa kaikkia tuottajia, niin julkisia kuin yksityisiä, kehittämään toimintamallejaan ja prosessejaan sekä innovoimaan uutta. Silloin myös hyvät käytännöt leviävät nopeammin ja tuotantokustannukset laskevat.