Oulun yliopisto, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH)
Tiedote 26.1.2017
Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkoilman kylmäjaksot lisäävät sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman riskiä 50 prosentilla. Kylmäjaksojen aikainen äkkikuolemariski oli pienempi potilailla, joilla oli diagnosoitu sepelvaltimotauti elinaikana, kuin potilailla, joilla sepelvaltimotauti diagnosoitiin vasta ruumiinavauksen yhteydessä.
Kylmäjaksojen aikainen äkkikuoleman riski oli myös pienempi potilailla, joiden sydänlääkitykseen kuului aspiriinia, beeta-salpaajia ja/tai nitroja, kuin potilailla, jotka eivät syöneet näitä lääkkeitä.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa on arvioitu lääkkeiden suojaavaa vaikutusta kylmän sään aiheuttamilta terveyshaitoilta.
"Löydöksemme olivat lähtöoletuksen mukaisia", sanoo lääkäri Niilo Ryti Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta (CERH). "Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus siitä, että sepelvaltimotaudin diagnoosi ja siitä seuraavat potilasohjaukseen ja sairaudentuntoon perustuvat käyttäytymisen muutokset sekä erityisesti määrätty sydänlääkitys voisivat suojata potilaita kylmän sään aiheuttamalta äkkikuolemariskiltä."
Lähtöoletus perustui kokeellisista tutkimuksista kertyneeseen tutkimustietoon kylmän sään ja sydänkuolleisuuden välisistä patofysiologisista välittäjämekanismeista. Kylmän sään tiedetään aiheuttavan mm. veren hyytymistekijöiden muutoksia, verenpaineen muutoksia, autonomisen hermoston toiminnan muutoksia ja sydämen hapentarpeen ja solujen toiminnan muutoksia. Koska nyt tutkituilla lääkemolekyyleillä on vaikutuksia samoihin reaktioketjuihin elimistössä, oli perusteltua selvittää, näkyykö lääkkeiden suojaava vaikutus erityisesti myös kylmän sään aikana.
Tutkimusaineiston muodostivat sisätautien yksikön professori Heikki Huikurin johtaman FinGesture-tutkimuksen 2572 potilasta, joiden äkillisen kuoleman syy oli oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen perusteella sepelvaltimotauti. Vain 32 prosentilla heistä oli elinaikana diagnosoitu sepelvaltimotauti. Sydänperäinen äkkikuolema onkin usein odottamaton tapahtuma. "Piilevien sydänsairauksien diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Varhainen hoitoon hakeutuminen, sairauden tunnistaminen, ja määrättyihin hoitoihin sitoutuminen on potilaiden ja lääkärikunnan yhteinen missio", linjaa lääkäri Ryti.
Nyt tehtyyn tutkimukseen kehitettiin kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkolan johdolla uudenlainen lähestymistapa kylmäjaksojen määrittelyyn ja terveysvaikutusten arviointiin. "Kunkin kuolemantapauksen kotiosoitteeseen mallitettiin 51 vuoden sää", Jaakkola kertoo ja jatkaa: "Osoitekohtaisista lämpötilan taajuusjakaumista määritettiin kullekin kuolintapaukselle yksilöllinen poikkeuksellisen kylmä sääjakso, jonka esiintyvyyttä viikolla ennen kuolemaa verrattiin vastaavan tyyppisen jakson esiintyvyyteen kotiosoitteessa 50 vuoden aikana samoina kalenteripäivinä."
Monimuuttuja-analyysin perusteella sydänperäisen äkkikuoleman riski nousi noin 50 prosenttia kylmäjaksojen aikana (vedonlyöntisuhde 1.49, 95 % luottamusväli 1.06-2.09). Elinaikana tehdyllä diagnoosilla sekä aspiriinilla, beeta-salpaajilla ja nitroilla erikseen ja yhdessä käytettynä oli suojaava vaikutus.
Löydökset avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia kylmän sään haittojen torjuntaan ja alan kansainväliseen tutkimukseen. Lääkärin määräämän lääkehoidon toteutuminen erityisesti talvella on tärkeää. Myös potilasneuvonnalla saattaa olla rooli kylmäkuolleisuuden vähentämisessä, ja tämän vaikuttavuutta pitäisi tutkia.
Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopistossa Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) tutkijat yhteistyössä sisätautien tutkimusyksikön ja maantieteen tutkimusyksikön kanssa. Tutkimustulokset on julkaistu 20.1.2017 tieteellisessä Scientific Reports -lehdessä.
Artikkeli:
Ryti, N. R. I. et al. Cold spells and ischaemic sudden cardiac death: effect modification by prior diagnosis of ischaemic heart disease and cardioprotective medication. Scientific Reports 2017;7:41060; doi: 10.1038/srep41060.
Lisätietoja:
Jouni J. K. Jaakkola, kansanterveystieteen professori ja johtaja, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Oulun yliopisto, sähköposti: [email protected], puh. 040 6720 927
Alkuperäisartikkelissa on kylmän sään elimistössä aiheuttamista reaktioketjuista kaaviokuva, jonka suomennettuna versiota voi julkaisuihin pyytää sähköpostitse: [email protected]
* * * * * * * * * *
Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
[email protected]
0294 484 091
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1