Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Kysely paljasti: Sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta

Kysely paljasti: Sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta

Tiedote.
Julkaistu: 06.05.2015 klo 09:59
Julkaisija: Tiedote

Helsingin Sydänpiirin jäsenille tehdystä kyselystä käy ilmi, että sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta riittävästi. Monet sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat eivät hakeudu hoitoon, vaikka he kyselyssä tunnistivatkin sairauteen liittyviä oireita ja omahoitoon liittyviä faktoja melko hyvin. Sydämen vajaatoiminta on vakava, etenevä sairaus, jonka ennuste on huonompi kuin monissa syöpätaudeissa. Sitä sairastavista potilaista yli puolet piti nykyistä terveydentilaansa tyydyttävänä tai huonona. Kansainvälistä sydämen vajaatoimintapäivää vietetään 8.5. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta sairaudesta.

Sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta riittävästi, sillä 41,8 % vastaajista oletti, että sydämen vajaatoiminta voidaan parantaa. Ainoastaan 17,4 % tiesi, että sydämen vajaatoiminnassa kuolleisuus on suurempi kuin sydäninfarktin jälkeen tai monissa syöpätaudeissa. Potilaat on tärkeää saada hoidon piiriin, sillä asianmukaisella hoidolla voidaan oireiden vähentämisen lisäksi myös usein parantaa ennustetta.

Niistä vastaajista, jotka sairastavat sydämen vajaatoimintaa (n=95), yli puolet (51,6 %) koki nykyisen terveytensä huonoksi tai tyydyttäväksi, mikä kuvastaa hyvin sydämen vajaatoiminnan voimakasta vaikutusta elämänlaatuun. Kyselyn mukaan lähes kaikki ottavat sydämen vajaatoiminnan hoitamiseen tarkoitetut lääkkeensä ohjeiden mukaisesti. Taudin pahenemisen oireista vastaajat tunnistivat hyvin yöllisen hengenahdistuksen (75,4 %) ja jalkojen turvotuksen (76,1 %).

Sen sijaan nopeaan painonnousuun ei kiinnitetä riittävästi huomiota; vain 29 % vastaajista tunnisti sen sydämen vajaatoiminnan pahenemisen merkiksi. Painon nousu voi olla yksi varhaisimmista merkeistä olemassa olevan sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta, mikä on usein sairaalahoitoa vaativa tila. Sairaalahoito on jopa ehkäistävissä hyvin toteutetulla seurannalla.  

”Valitettavasti tulokset osoittavat, että erityisesti omahoidon tuntemus on edelleen huonoa”, kertoo Päivi Ronkainen, terveyden edistäjä ja sairaanhoitaja Helsingin Sydänpiiri ry:stä. ”Lähes puolet sydämen vajaatoimintaa sairastavista vastaajista käy seurannassa vain kerran vuodessa ja voidaankin kysyä, onko se liian harvoin.”

Kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle on korkea, vaikka oireet pahentuisivat. Vain 16,8 % vastaajista punnitsee itsensä joka päivä ja vain neljännes ottaisi lääkäriin tai hoitajaan yhteyttä, mikäli paino nousisi viikossa kaksi kiloa. ”Esimerkiksi Sydänliiton omahoito-ohjeissa nopea ja selittämätön painonnousu, 2–3 kiloa parissa päivässä tai 4–5 kiloa viikossa, viittaa nesteen kertymiseen elimistöön, mikä on selvä hälytysmerkki oireiden pahenemisesta”, Ronkainen huomauttaa. Miehet olivat paremmin perillä painontarkkailun tärkeydestä.

Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä, yli 75-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes. Sen taustalla on aina yksi tai useampi muu sydänsairaus.1 Kyselyyn vastanneista sen sijaan lähes puolet (41,3 %) oletti, että kyseessä on itsenäinen sairaus.

”Tulos ei minua sinällään yllätä”, sanoo Suomen Kardiologisen Seuran Sydämen vajaatoimintajaoksen puheenjohtaja, kardiologian erikoislääkäri Johan Lassus. ”Tietoisuus vajaatoiminnan syistä ja mekanismeista auttaa ymmärtämään ja kohdentamaan hoitoa oikein. Näin voidaan myös vaikuttaa sekä oireisuuteen että ennusteeseen. Vaikka keskimäärin vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus on suuri, yksittäisen potilaan ennusteen arvioiminen on kuitenkin hyvin haastavaa. Sen takia siitä ei ehkä aktiivisesti puhuta.”

”Tutkimuksen perusteella sydämen vajaatoiminnan lääkehoito toteutuu potilailla tunnollisesti, mutta elämäntapahoidossa ja riittävän säännöllisen seurannan järjestämisessä voidaan vielä parantaa. Oireiden pahentuessa vajaatoimintapotilaalla pitäisi olla terveydenhuollon henkilö tai yksikkö, mihin voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä”, sanoo Lassus. ”Taustalla vaikuttavien sydänsairauksien, kuten sepelvaltimo- tai verenpainetaudin, hyvään hoitoon jo ennen vajaatoiminnan kehittymistä olisi panostettava ja toivoisin, että tieto vajaatoiminnan huonosta ennusteesta lisäisi myös motivaatiota ennaltaehkäisevään hoitoon. Kansainvälisen vajaatoimintapäivän tarkoitus onkin nostaa nämä asiat paremmin esille.”

Huhtikuun alussa toteutettuun Sydämen vajaatoimintaa koskevaan kyselyyn vastasi yhteensä 414 Helsingin Sydänpiirin jäsentä. Naisia vastaajista oli 54,3 % ja miehiä 45,7 %.  Vastaajista 22 % (n=95) sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Novartis Finland Oy on tukenut kyselyn toteuttamista.

Kansainvälistä sydämen vajaatoimintapäivää, jolla pyritään lisäämään yleistä tietoutta sairaudesta, vietetään 8.5.

Lisätiedot

Päivi Ronkainen, terveyden edistäjä, sairaanhoitaja, Helsingin Sydänpiiri ry

Puh. 044 288 4393, paivi.ronkainen@sydanliitto.fi

Lähteet

1 Sydämen vajaatoiminta. Lääkärikirja Duodecim 1.10.2014. www.terveyskirjasto.fi

Liitetiedostot

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs