Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Kuulovamman varhainen tunnistaminen kuulovammaiselle lapselle tärkeintä

Kuuloliitto ry

Kuulovamman varhainen tunnistaminen kuulovammaiselle lapselle tärkeintä

Tiedote.
Julkaistu: 02.03.2016 klo 12:13
Julkaisija: Kuuloliitto ry

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että 60 % lasten kuulovammoista voitaisiin välttää. Kuulovamman varhainen tunnistaminen auttaa ohjaamaan lapsen perheineen kuntoutuspalvelujen piiriin ja tukemaan tasapainoista kielen kehitystä.

Korkean kansantuotteen maissa, kuten Suomessa, neuvolajärjestelmä ja rokotusohjelma karsivat suuren määrän kuulovammoja aiheuttavista tartuntataudeista. Infektioperäisten ja siten ennaltaehkäistävien kuulovammojen osuus onkin täällä huomattavasti pienempi kuin maailmassa keskimäärin. Maailmanlaajuisesti kuitenkin yksistään vihurirokon ja aivokalvontulehduksen vastustuskyvyn laajentaminen väestöpohjassa voisi ehkäistä lähes viidenneksen lapsuusiän kuulovammoista.

– Suomessa syntyy vuosittain noin 50–60 kuulovammaista lasta. Vihurirokko on saatu karkotettua täältä rokotusten ansiosta 80-luvun jälkeen käytännössä kokonaan. Osa Suomessakin todettavista kuulovammoista on seurausta raskaudenaikaisista infektioista, mutta valtaosan taustalla ovat perintötekijät, kertoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.                                                                                       

Kehitettävää löytyy silti myös Suomesta. Vastasyntyneen kuulo seulotaan vain toisen korvan osalta, ja tutkimattoman korvan synnynnäiset kuulonalenemat jäävät silloin toteamatta. Niillä voi kuitenkin olla merkitystä lapsen kuulonvaraisessa pärjäämisessä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa kuuloseulonta tehdään tällä hetkellä molemminpuolisesti.

WHO:n mukaan ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana alkanut kuntoutus tukee kielenkehitystä kaikista tehokkaimmin.

– Kuntoutuksen on oltava helposti saavutettavaa. Sen on tarjottava tukea koko perheelle sekä kuulolaitteen tai implantin käyttöön totuttelussa että kielen omaksumisessa, tarkoittaa se sitten puhuttua kieltä, erilaisia puhutun kielen tukimenetelmiä tai viittomakieltä, Kuuloliiton erityisasiantuntija Karin Tuomala painottaa.

Jotta kuntoutus aloitettaisiin riittävän varhain, kuulovammoihin liittyvän tiedon täytyy olla helposti ja oikea-aikaisesti perheen saatavilla, ja ammattilaisten täytyy pysähtyä pohtimaan perheen kanssa erilaisia tapoja tukea kuulovammaisen lapsen kognitiivista kehitystä, perheen vuorovaikutusta ja tarvittavia tukitoimia. 

Kansainvälistä kuulopäivää (World hearing day) vietetään torstaina 3.3. Kuulopäivän teemana on tänä vuonna lapsuusiän kuulovamma (Childhood hearing loss: act now, here is how!). Päivää on vietetty vuodesta 2007.

Suomessa kuulovammaisten lasten kuntoutuksesta vastaavat pääsääntöisesti yliopistolliset sairaalat. Kela taas vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta sairaalassa tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kuuloliitto on järjestänyt lasten kuntoutusta 1950-luvulta lähtien. Nykyään Kuuloliiton tytäryhtiö Kuulo-Auris Oy järjestää kuulovammaisten lasten ja perheiden kuntoutuskursseja.  

 

Tiedustelut:

Tiedottaja Viivi Kaakinen (viivi.kaakinen[at]kuuloliitto.fi, 044-752 5576)

Lisätiedot kansainvälisestä kuulopäivästä:

http://www.who.int/pbd/deafness/world-hearing-day/2016/en/

Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka järjestää myös kuntoutustoimintaa. Liitto muodostuu 86 jäsenyhdistyksestä.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs