Maailman terveysjärjestö WHO aloittaa lääkeainetestit löytääkseen koronavirusoireisiin tehoavan yhdistelmän. Samaan aikaan globaali tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa yli rajojen ja jopa rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on kääntymässä yhteisöllisyydeksi. Voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on täysin uniikkia, luonnehtii eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson Kolsterilta.
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti aloittavansa maailmanlaajuiset testit, joilla selvitetään neljän lääkeaineyhdistelmän vaikutusta ja tehoa koronavirusoireita vastaan. remdesivir, lopinavir sekä ritonavir on alun perin kehitetty muuhun tarkoitukseen, kuten malariaa, hiviä ja ebolaa vastaan.
”Esimerkiksi testeissä käytetyn lopinavir-ritonavir-yhdistelmän oikeudet kuuluvat Yhdysvaltalaiselle AbbVie-lääketeollisuusyritykselle. AbbVie on ilmoittanut, että jos testien perusteella syntyy toimiva koronarokote, se ei aio hyödyntää patenttinsa suojaa. Yritys siis antaa testeistä syntyneen lääkeaineen vapaaseen käyttöön”, kertoo kemian tiimin johtaja ja eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson IPR-asiantuntijayritys Kolsterilta.
Ennenäkemätöntä globaalia yhteistyötä
WHO ja muut terveysviranomaiset ovat kuluneiden kuukausien aikana tehostaneet tiedon ja tutkimustulosten levittämistä ja puhuneet tieteellisten julkaisujen sekä kokeiden vapaan saatavuuden puolesta.
”Tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa keskenään ja rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on korvautunut yhteisöllisyydellä”, Karlsson kertoo.
Lääkeaineiden patentteja annetaan usein laajaan käyttöön, kuten kehitysmaissa aids- ja hiv-lääkkeiden valmistamiseen. Kansainvälinen yhteistyö koronarokotteen ja lääkeaineiden kehittämiseksi on kuitenkin erityistä jopa lääketieteen osalta.
”Näin laaja ja voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on aivan uniikkia.”
Yhteistyö nopeuttaa mahdollisen koronalääkkeen tai -rokotteen kehittämistä huomattavasti.
”Koska lääkeaineiden ominaisuudet ja niiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat jo tiedossa, näissä testeissä puhutaan kuukausista, täysin uusien lääkeaineiden testaukseen voi normaalisti mennä vuosikymmen”, Karlsson sanoo
Pakkolisenssi pahimman varalta
Patenttilainsäädäntö on varautunut tilanteeseen, jossa yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen ilman halua sen laajaan jakamiseen tai lisensointiin. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkoluvan eli pakkolisenssin.
”Pakkolupaan vedotaan erityisesti lääkeaineiden kohdalla. Jos patentilla suojatun rokotteen omistaja ei suostu myöntämään lisenssiä suojatun rokotteen valmistamiseen muualla, luvan voi saada tuomioistuimen päätöksellä”, Karlsson kertoo.
Israel on jo ottanut käyttöön pakkoluvan koskien WHO:n lääkeainetestauksessa käyttämää ritonavir-lopinavir-lääkeyhdistelmää. Korona-rokotteen saatavuuteen tähtääviä ennakoivia toimenpiteitä on tehty myös muissa maissa, kuten Chilessä ja Ecuadorissa. Maat ovat varmistaneet viranomaisilta mahdollisuuksia pakkolisenssiin.
”AbbVien näkemys patenttien luovuttamisesta vapaaseen käyttöön on koronarokotteen kohdalla vallitseva ajattelutapa ja toimintamalli. Ei ole kenenkään edun mukaista, että lääkeyritys pitäisi liian tiukasti kiinni patenttioikeuksistaan lääkeaineeseen”, sanoo Krister Karlsson.
Lisätietoja
Krister Karlsson, eurooppapatenttiasiamies, Kemian tiimin johtaja | Kolster
p. 044 236 5676
[email protected]
Kolster
Kolster on Suomen vanhin ja Euroopan vanhimpia immateriaalialan palveluyrityksiä. Kolsterin yli sata IPR- ja lakiasiantuntijaa työskentelevät Suomessa, Saksassa, Kiinassa ja Venäjällä. Kolsterin yli 1 700 asiakkaasta 65 prosenttia on ulkomailta. Maailman sadasta suurimmasta brändistä 31 prosenttia on Kolsterin asiakkaita.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1