Keski-Suomeen halutaan luoda maakunnallinen, nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet huomioiva malli vuorohoidon järjestämiseen.
Tarve lasten vuorohoidolle tulee kasvamaan useassa suomalaisperheessä vähittäiskaupan ja parturi- ja kampaamopalveluiden aukioloaikoja koskevan lakimuutoksen myötä. Vanhempien työskentely aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin rytmittää myös perheen lasten hoitotarpeet näille ajankohdille. Aukioloaikojen vapauttaminen edellyttää panostamista vuorohoidon laadun ja tarjonnan kehittämiseen, mutta myös työelämän käytäntöjen perheystävällisyyttä.
Vuorohoitoon ovat oikeutettuja vain ne perheet, jotka sitä tarvitsevat vanhempien työ- tai opiskeluaikataulujen vuoksi. Noin seitsemän prosenttia suomalaisista kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista on vuorohoidossa. Jyväskylässä kaikista päivähoidossa olevista lapsista on vuorohoito-palvelutarpeella 6,94%. Varsinaista yö- ja viikonloppuhoitoa tarvitsee noin sata lasta.
– Koska aukioloaikojen vapauttaminen lisää myös pienten lasten vanhempien työskentelyä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, on oletettavaa että vuorohoidon piiriin tulee uusia lapsia ja jo nyt vuorohoidossa olevien lasten hoidontarve lisääntyy, projektipäällikkö Ulla Teppo Jyväskylän ammattikorkeakoulusta toteaa.
Kansainvälisesti vertaillen Suomea voidaan pitää vuorohoidon edelläkävijänä. Vuorohoidon asemaa Suomessa tukee varhaiskasvatuslaki, joka velvoittaa kuntia tarjoamaan hoitoa lapsille niinä ajankohtina, jona sitä tarvitaan. Tästä huolimatta Suomessakaan vuorohoidon tarjonta ei usein kohtaa kysyntää. Euroopan komission selvityksen mukaan Suomessa vain alle kaksi kolmannesta kunnista pystyy järjestämään vuorohoitoa kysynnän mukaisesti. Jotkut epätyypillisen työajan perheistä pystyvät järjestämään lasten hoidon vanhempien työaikoja lomittamalla ja sosiaalisen verkoston turvin.
Vuorohoito poikkeaa päiväaikaan toteutettavasta päivähoidosta hoitoaikojen ja päivärytmin suhteen: vuorohoidossa lasten hoitoajat ovat yksilöllisemmät. Lapselle tämä tarkoittaa päivittäin vaihtuvia leikkikavereita ja saapumisia hoitoon kesken toiminta- tai ruokailuhetken. Toisaalta vuorohoidossa voidaan parhaimmillaan tarjota lapsille hyvin yksilöllistä ja vuorovaikutteista hoitoa esimerkiksi hiljaisten iltavuorojen aikana.
Vanhempien epätyypilliset työajat mahdollistavat myös monelle lapselle lyhyen hoitoviikon. Työntekijöiden ammatillisena haasteena on toteuttaa työtään laadukkaasti vaihtelevassa toimintaympäristössä ja sovittaa toiminta koostumukseltaan vaihtelevan lapsiryhmän tarpeisiin. Lisäksi vuorohoidossa pyritään tietoisesti luomaan lasten epäsäännölliseen arkeen turvaa ja pysyvyyttä. Vuorohoidon laatua on mahdollista tukea esimerkiksi yhteistyöllä vanhempien työnantajien kanssa.
– Työnantajien on hyvä tiedostaa, että viime hetken muutoksilla vanhempien työvuoroissa on seurannaisvaikutuksia lasten hoitoajoille. Lapselle nämä muutokset tuovat arkeen ennakoimattomuutta. Myös vuorohoidon työntekijöiden jaksaminen on koetuksella alati muuttuvissa työajoissa, toteaa professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta.
Keski-Suomessa vuorohoidon osaamiskeskittymä
Keski-Suomessa vuorohoidon laadun ja tarjonnan erityiskysymyksiin on pureuduttu vuoden 2015 alussa käynnistyneellä OHOI – Osaamista vuorohoitoon –kehittämishankkeella (2015-2016). Tavoitteena on luoda Keski-Suomeen maakunnallinen, nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet huomioiva malli vuorohoidon järjestämiseen.
Hanketta toteuttaa JAMK yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hanke kehittää ja tukee vuorohoitoa tarjoamalla koulutusta henkilöstön osaamisen tueksi, edistämällä vertaisoppimista maakunnassa, luomalla yhdessä varhaiskasvatuspäälliköiden kanssa päätöksentekoa helpottavia raameja sekä lisäämällä yhteistyötä elinkeinoelämän ja vuorohoidon välillä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Lastenhoitoalan Liiton, Lastentarhanopettajaliiton, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Keski-Suomen kuntien osallistuminen OHOI-hankkeeseen on erittäin aktiivista. Hankkeessa on mukana yhteensä yli 30 vuorohoitoa tarjoavaa yksikköä 21:stä Keski-Suomen kunnasta. OHOI-hanke on jatkumo Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston vuosina 2011–2015 toteuttamalle, Suomen Akatemian rahoittamalle Perheet 24/7 -tutkimushankkeelle.
Lisätietoja:
Ulla Teppo, projektipäällikkö, 050 3722779, [email protected], Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö
Anna Rönkä, professori, 040 805 4891, [email protected], Jyväskylän yliopisto
Pauliina Hietalahti
Tiedottaja
FM, Communication Specialist
+358 50 433 8011
[email protected]
www.jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | JAMK University of Applied Sciences
Rajakatu 35 | FI-40200 Jyväskylä, Finland
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1