Järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuminen vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen monella tavoin myönteisesti. Päihde- ja mielenterveysjärjestöistä etsitään ja saadaan kohtaamisia, jotka kaupungistumisen myötä ovat luonnollisina vähentyneet. Yksin asuvat ja erilaisia ongelmia kohtaavat ihmiset löytävät yhdessä tekemistä, jakamista sekä toistensa tukea.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) hyvinvointikyselyssä kartoitettiin kymmenen järjestön tavoittamien kansalaisten elämäntilannetta ja hyvinvointia. Tuoreessa julkaisussa 1 092 vastaajan kokemuksia tarkastellaan jaettuna kolmeen ryhmään: oman päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi, läheisen ongelman vuoksi tai muista syistä järjestöjen toimintoihin osallistuneet.
Kaksi viidestä omien ongelmien vuoksi osallistuneesta vastasi kokeneensa yhdenvertaisuutta joko hyvin harvoin tai joskus. Lähes puolet vastasi kuuluvansa korkeintaan yhteen yhteisöön, jossa koki olevansa hyväksytty. Melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi itsensä oli kokenut joka kolmas.
Kyselyyn vastanneiden joukossa oli niin terveysneuvontapisteiden ja leipäjonojen asiakkaita kuin asunnottomiakin henkilöitä. Suurin osa koki itsensä huono-osaisuuden ohella kuitenkin myös hyväosaisiksi.
Julkisuudessa puhutaan paljon huono-osaisuudesta ja kansalaisia voidaan luokitella huono-osaisiksi jonkin tietyn seikan, kuten leipäjonossa asioimisen myötä.
Tulokset osoittavat, että vastaajat arvioivat osaisuuttaan suhteessa omaan menneisyyteensä ja mahdollisuuksiinsa. Heillä on kykyä nähdä myönteisiä asioita ja toivoa. Ihmisryhmien leimaamista tuleekin välttää, sanoo vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen.
Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi 22.5., että vertaistuki olisi hyvä sisällyttää maakuntien strategioihin. Tällainen järjestöjen tarjoama tuki voi täydentää palvelu- ja hoitoketjua. Myös kuntien odotetaan ohjaavan asukkaita aktiivisesti vertaistuen piiriin.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tavoittavat laajasti kansalaisia. Heidän näkemystensä huomioon ottaminen on tärkeää, kun palveluja kehitetään. Järjestöjen yhteistyössä tutkimuskysymykset syntyvät vahvasta kentän tuntemuksesta, jolloin tutkimukset tuottavat myös sote-rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistyölle keskeistä tietoa.
Yksinomaan huono-osaiseksi itsensä kokeminen oli yhteydessä taloudellisiin vaikeuksiin ja kokemukseen yhdenvertaisuuden puutteesta sekä elämän merkityksettömyydestä. Erityisesti henkilöt, joiden tilanne osallistumisen alkuvaiheessa oli vaikea, olivat tulosten mukaan järjestöjen toimintoihin osallistumisen myötä keskimäärin kokeneet suuria myönteisiä muutoksia monella elämän osa-alueella.
Ihmisten äänellä: Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelun tarpeet. Tuuli Pitkänen, Mirka Elovainio, Suvi Jokelainen ja Jouni Tourunen. A-klinikkasäätiön raporttisarja 65, 2017. 47 s.
Lisätietoa
vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, p. 041 5178 678, tuuli.pitkanen(at)a-klinikka.fi, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA, A-klinikkasäätiö
www.a-klinikka.fi/mipa
A-klinikkasäätiö sr on vuonna 1955 perustettu suomalainen palveluntuottaja ja järjestö, joka tunnetaan päihdetyön erityisosaajana. Säätiössä työskentelee noin 700 ammattilaista hyvinvointia ja tietoa tuottavien sote-palvelujen sekä tutkimuksen ja kehittämisen tehtävissä. A-klinikkasäätiön palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys ovat korkeita. Hoito- ja kuntoutuspalvelut sekä koulutus siirtyvät vuoden 2017 aikana säätiön kokonaan omistamaan A-klinikkayhtiöön. Yhtiön toimintaa ohjaavat säätiön arvot ja periaatteet.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1