Maaliskuussa selvisi, että nyt se on tullut: pandemia.
Siihen oli varauduttu, sitä oli vähän jo harjoiteltu lintuinfluenssasta lähtien - mutta kukaan meistä ei tiennyt, mitä se todella tarkoittaa. Oletimme, että se tulee ryminällä ja on muutamassa viikossa ohi. Luettiin päivittäin tilastoja sairastuneista, kuolleista, tehohoitoa tarvinneista. Viranomaisilta sai ristiriitaista ja vaihtelevaa tietoa. Maailmalla luotiin strategioita ja monet ”suuret johtajat” eivät uskoneet koko asiaa. Tietoa, vaihtoehtoista tietoa ja valheitakin tulvi sosiaalisessa mediassa ja uutishuoneilta. Mielipiteitä riitti.
Oli tarvikkeiden saatavuusongelmia, pelkoja ruuan tai WC-paperin riittävyydestä. Ohjeistus oli alkuun vajaata ja se myös muuttui nopeasti. Näytteenottokriteerit infektio-oireisilla vaihtelivat. Oltiin eristyksissä, etätöissä, etäopetuksessa. Pestiin käsiä saippualla. Käsihuuhteet loppuivat ja niiden hinta nousi, vaikka saatavuus parani. Ihmeteltiin, pitääkö maskeja käyttää vai ei – siis sitten kun niitä alkoi olla saatavilla.
Palattiin perusasioiden äärelle: luontoon ja yhteiseen aikaan läheisten kanssa. Se poiki monessa perheessä hyvää, mutta myös syvensi vaikeuksia, jos pohja oli hutera. Naapuriapu nousi näkyville.
Lomautuksia, irtisanomisia ja paikoin sitten kysynnän kasvua ja lisätöitä. Poikkeuslaki, matkustusrajoitukset, epävarmuus kesälomista, toimeentulosta, omasta ja läheisten terveydestä, osalla myös uusi toimipiste ja työ. Myös hyötymisyrityksiä ja oman edun tavoittelua oli nähtävissä.
Opeteltiin digimaailman mahdollisuuksia ja todettiin suurin osa soveliaaksi myös aikaan koronan jälkeen.
Maailmassa oli samalla yhtenäisyyttä ja sitten suurta erillisyyttä.
Nyt elämme epätietoisuudessa siitä, tuleeko pandemian uusi aalto vai elämmekö vain näiden satunnaisten tartuntaryppäiden parissa ─ ja kuinka kauan. Rajoja avataan, taloutta yritetään saada takaisin kasvuun.
Keväästä opimme paljon:
Ja itselleni tärkein muistutus: ole kiitollinen jokaisesta päivästä ja jokaisesta läheisestäsi. On edelleen lottovoitto syntyä Suomeen.
Tarja Nylund,
Perhepalvelujen johtaja, Eksote
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1