Sote-palveluja tuottavat järjestöt tiivistävät yhteistyötä Pohjois-Savossa. Uuden alustamallin rakentaminen alkaa palvelujärjestöjen, yhdistysten ja palveluiden järjestäjien yhteisissä työpajoissa huhtikuussa. Työpajoilta ja uudelta alustapalvelulta odotetaan järjestökentällä sysäystä vahvaan yhteistyöhön ja konkreettisia tuloksia.
Järjestöillä on tunnustettu ja arvostettu paikkansa sote-palvelujen kentällä, sillä niissä yhdistyvät pitkät perinteet, kyky kohdata palveluja käyttävät ihmiset sekä vahva osaaminen tarjota eettisesti kestäviä, laadukkaita ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita.
Järjestöjen vahvuus on arvopohjassa, perinteissä ja paikallisuudessa. Järjestöt osaavat nivoa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakaslähtöisiksi palveluiksi.
– Järjestöjen vahva arvolähtöinen palvelutuotanto tulee säilyttää ja vahvistaa sitä, jotta se säilyy osana palvelujärjestelmää. Järjestöt ovat arvokkaita kumppaneita, kun palveluista vastaavat kunnat, kuntayhtymät ja maakunnat rakentavat sote- ja hyte-palveluiden kokonaisuutta, kertoo toimitusjohtaja Maarit Hirvonen Alustapalvelu Sociala Oy:stä.
Järjestöjen asiakkaita ovat esimerkiksi lapset ja vanhukset, vammaiset ja kehitysvammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Erityisryhmien asumiseen liittyvät palvelut, päivätoiminta, varhaiskasvatus, kotipalvelu ja kuntouttavat palvelut ovat esimerkkejä palveluista, joita paikallisesti tutuiksi tulleet järjestöt tarjoavat kaikkialla Suomessa.
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän käynnissä oleva valinnanvapauskokeilu on virittänyt tervetullutta keskustelua järjestötaustaisten toimijoiden ja pienten yritysten roolista sote- ja hyte-palvelujen tuottajina. Kokeilun myötä on perustettu myös muutamia uusia yrityksiä.
– Edelleen kuitenkin ymmärretään liian vähän niitä mahdollisuuksia, joita järjestöissä on. Siellä on paljon osaamista ja arvokasta toimintaa, jota ei ole osattu hyödyntää, sanoo valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Pia Aikio Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä.
Alustapalvelu Socialalta ja Yhteisen hyvän alusta -hankkeelta odotetaan Pohjois-Savossakin paljon.
– Alustapalvelu voisi tarjota yhdistyksille, järjestöille ja muille pienille toimijoille mahdollisuuden istua samaan pöytään kehittämään toimintaa yhdessä. Näin löytyisi myös rohkeutta markkinointiin, malleja tehdä yhdessä paljon resursseja vievää kehitystyötä tai vaikkapa tehdä isompia tietojärjestelmähankintoja yhdessä, Aikio ideoi.
Parhaassa tapauksessa alustapalvelu avaa yhteyden kuntayhtymän suuntaan.
– Palveluohjauksessa täytyy sisäistää ne mahdollisuudet, mitä järjestötaustaiset toimijat ja pienet yritykset tarjoavat ja voisivat tarjota tulevaisuudessa. Nyt on paikka ajatella tulevaisuuden lasit päässä ja unohtaa perinteinen ajattelutapa. Esimerkiksi palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat paljon palveluita tarvitseville ihmisille houkuttelevia vaihtoehtoja, kun palveluja voi ostaa myös järjestöiltä.
Pärjätäkseen kilpailussa järjestöiltä edellytetään mm. kykyä innovoida uusia, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita. Myös yhteistyö ja verkottuminen toisten palveluntarjoajien kanssa, asiantuntijuuden jakaminen, palveluiden ja prosessien kehittäminen, yhteishankinnat sekä brändinhallinta ja markkinointi ovat teemoja, joihin järjestöissä haetaan tällä hetkellä ratkaisuja ja toimintamalleja.
Järjestöjen perustama valtakunnallinen Alustapalvelu Sociala kokoaa järjestötaustaisia palveluntuottajia rakentamaan yhteistä alustaa, jonka pohjalta vahvistetaan palveluntuottajien osaamista ja kykyä vastata toimialan muutoksiin.
Työ starttaa Itä-Suomessa, kun palvelujärjestöt, yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat, yhdistykset ja palveluiden hankkijat kohtaavat työpajoissa Joensuussa 9.4., Mikkelissä 11.4. ja Kuopiossa 12.4.
– Kokoamme nyt itäsuomalaisia järjestöjä yhteen kumppaneiden kanssa. Haluamme parantaa paljon palveluita tarvitsevien ihmisten elämää tukemalla järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten roolia palveluiden kehittämisessä. Tavoitteena on mahdollistaa yhteistyössä eheät palveluketjut. Alusta tulee mahdollistamaan monipuolisen yhteistyön, ja yhteinen alusta tulee tarjoamaan myös kauppapaikan, jonka kautta palveluntarjoajat ja palvelun käyttäjät löytävät toisensa, kertoo projektipäällikkö Hanna Hauta-aho Alustapalvelu Socialasta.
Aika: 12.4.2019 klo 9-16
Paikka: Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16, Kuopio
Vuonna 2017 Pohjois-Savossa toimi 66 sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavaa järjestöä, joilla oli yhteensä 111 toimintayksikköä. Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa yhteensä sote-palveluita tuotti 159 järjestöä, joilla oli yhteensä 259 toimintayksikköä. Vastaavia palveluja tuottavia yrityksiä oli 1 454, joista toki osa oli yhteiskunnallisia yrityksiä. Lähde: Soste ry 2018, Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut 2017.
Yhteisen hyvän alusta -hanke ja työpajat
Hanna Hauta-aho, hankkeet ja verkostot, Alustapalvelu Sociala Oy
p. 040 501 8751
Alustapalvelu Sociala Oy
Maarit Hirvonen, toimitusjohtaja, Alustapalvelu Sociala Oy
p. 050 562 3403
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Valinnanvapauskokeilu 2017–2019
Pia Aikio, projektipäällikkö
p: 040 718 3996
http://www.ylasavonsote.fi/valinnanvapauskokeilu
Yhteisen hyvän alusta -hanke: http://www.sociala.fi/yhteisenhyvanalusta/
Alustapalvelu Sociala: http://www.sociala.fi
Alustapalvelu Sociala Oy on valtakunnallinen, yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yritys, joka tukee järjestöjen palvelutuotannon menestymistä sosiaali- ja terveysalalla. Sen kantaosakkaita ovat SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Suomen Mielenterveysseura ry, Sovatek-säätiö ja Mielen ry.
Alustapalvelu Socialan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Yhteisen hyvän alusta -hanke vahvistaa järjestötaustaisia sote-palveluita Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama hanke on osa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1