Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Jänisrutto on loppukesän tauti

Evira

Jänisrutto on loppukesän tauti

Tiedote.
Julkaistu: 09.08.2013 klo 10:35
Julkaisija: Evira

Jänisrutto on zoonoosi eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Sen aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri,  joka voi tarttua lukuisiin eläinlajeihin useilla eri tavoilla. Jänisrutto eli tularemia on loppukesän tauti. Verta imevät hyönteiset levittävät tartuntaa, minkä takia jänisruttoa todetaan eniten lämpimänä vuodenaikana.

Jänisruttoa esiintyy eri puolilla Suomea, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran aineiston mukaan eniten kuitenkin Pohjanmaalla.  Tautitapausten määrä vaihtelee vuosittain.

Tartunnan voi saada monella tapaa

Jo hyvin pieni määrä tularemia-bakteereita riittää aiheuttamaan taudin ihmiselle.  Ihmiset saavat jänisruton yleensä hyttysen pureman kautta. Tartunnan ehkäisemiseksi on loppukesän metsäretkillä hyvä suojautua hyönteisten puremilta.

Ihmisillä jänisruton oireita voivat olla korkea kuume ja turvonneet imusolmukkeet. Bakteerin joutuminen silmään aiheuttaa sidekalvontulehduksen.

Jänisrutto ei normaalisti tartu ihmisestä toiseen.

Monet eläinlajit voivat saada tartunnan, mutta eri lajeilla taudin vakavuus vaihtelee. Metsäjänikset ja rusakot sairastuvat herkästi jänisruttoon ja kuolevat yleensä nopeasti tartunnan saatuaan. Jyrsijät (myyrät, hiiret, sopulit, piisami, majava) ovat yleisiä jänisruttobakteerin kantajia luonnossa.

”Koirat ovat vastustuskykyisiä jänisrutolle. Tieteellinen kirjallisuus tuntee vain yksittäistapauksia jänisruttoon sairastuneista koirista ja myös kanit kestävät bakteeria selvästi jäniksiä paremmin. Kissoissa tartuntoja on raportoitu, mikä liittynee kissojen tapaan pyydystää pikkujyrsijöitä.” kertoo erikoistutkija Minna Nylund.

Jänisruttoon kuollutta eläintä käsiteltäessä tartunnan voi saada käsissä olevien haavojen tai limakalvojen kautta. Muita tartuntatapoja ovat hengitysilman mukana saatu tartunta sekä bakteerin saastuttaman veden tai elintarvikkeiden nauttiminen. Bakteeri voi säilyä pakastetussa lihassa kolmekin vuotta.

Evira tutkii luonnonvaraisia eläimiä

Luonnonvaraisten eläinten kuolinsyytutkimukset on keskitetty Evirassa Oulun toimipaikkaan, jonne voi toimittaa kuolleena löytyneen jäniksen tai rusakon. Osoite on:  Evira, Matkahuolto, Oulu. Evira maksaa lähetyskulut.

Kuollutta eläintä ei saa koskea paljain käsin ja käsittelyn jälkeen on syytä välittömästi pestä kädet.

Eläintautitutkimuksiin lähetettävien eläinten pakkaus- ja lähetysohjeet sekä osoitteet  http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/naytteenotto-+ja+lahetysohjeet/pakkaus-+ja+lahetysohjeet/

Eviraan toimitettavan eläimen mukana tulee aina olla lähete   http://www.evira.fi/attachments/elaintauti_ja_elintarviketutkimus/lomakkeet/elaintautitutkimus/88155_lab_1044_tutkimuslahete_villielaimet.pdf

Lue lisää jänisrutosta Eviran sivuilta
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset+elaimet/janisrutto+eli+tularemia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta 
http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/janisrutto

Evira toivoo yhteydenottoa puhelimitse ennen kuolleen jäniksen lähettämistä, p. 040 515 4325

Lisätietoja:
erikoistutkija Minna Nylund, tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö,
p. 040 489 3393 tai Oulun toimisto p.  040 515 4325.

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs