Suurin ongelma koituisi päivittäistavarakaupoissa myytävän alkoholin mahdollisella väkevöitymisellä ja vahvan alkoholin jakelukanavien kasvulla. Vahvaa olutta ja juomasekoituksia saisi kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta myös sunnuntaisin.
Näin toteutuessaan alkoholilaki lisäisi väestön kokemia haittoja ja tuottaisi ongelmia sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kestokyvylle. Alkoholi – myös sosiaalisesti nautittuna – on merkittävä terveysriski ja yhteydessä sairastavuuteen. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus on meillä korkealla tasolla ja kasvaisi edelleen.
Alkoholin sosiaaliset haitat jakautuvat epätasaisesti väestössä. Lapset ja nuoret kärsivät eniten alkoholin käytöstä kotioloissa, mihin suuntaan hallitus ohjaisi kulutusta. Suomessa on noin 70 000 lasta, joiden vanhemmista ainakin toisella on päihteistä johtuvia ongelmia.
Alkoholin käyttö jakaa väestöä hyvä- ja huono-osaisiin: huono-osaisimmat väestöryhmät kärsivät alkoholihaitoista eniten.
Matalampi tilavuusprosentti vähentäisi haittoja
Mikäli alkoholin väestölle aiheuttamia haittoja halutaan vähentää, tehokkain keino olisi alentaa kaupasta ja kioskeista myytävän alkoholin väkevyyttä enintään 3,5 tilavuusprosenttiin.
Merkittävänä hyötynä kokonaiskulutuksen taso laskisi noin litralla (100 % alkoholiksi muutettuna) ja alkoholiperäinen sairastavuus vähenisi erittäin merkittävästi. Alkoholista aiheutuvia kuolemantapauksia vähennettäisiin noin 350:lla vuodessa.
Suunta olisi perustuslain hengen ja kirjaimen mukainen, sillä sen (19 §: 3) mukaan julkisen vallan tulee toimissaan edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tällä tietoa alkoholilain uudistus ei tue perustuslain tavoitetta miltään osin.
Monet samanaikaiset muutokset sosiaali- ja terveyspolitiikalle
Saatavuuden lisäys ajoittuisi erittäin huonosti: yhteisvaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa ovat arvaamattomia.
Tavoitteena on ollut palvelujen saatavuuden tehostaminen siten, että järjestelmän kulut eivät kasva. Kolmen miljardin kulujen hillitseminen kääntyisi joko miljardin menojen kasvuksi tai vaihtoehtoisesti palvelujärjestelmän leikkauksiksi. Molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja. Päihdekysymykset ovat jääneet sote-uudistuksen marginaaliin. Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen yhdessä hallituksen alkuperäisten sote-tavoitteiden mukana on unohtunut.
Jo nyt alkoholin haitallisesta käytöstä aiheutuu Suomessa noin prosenttiyksikön BKT-alenema. OECD onkin esittänyt jäsenvaltioille rajoittavan alkoholipolitiikan jatkamista, jo taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden kannalta alkoholilain uudistuksessa ei ole juuri mitään kannatettavaa, mutta myös työllisyyden ja tuottavuuden kasvutavoitteet voi unohtaa.
Esitys kasvattaisi erityisesti päivittäistavarakaupan alkoholimyyntiä, mutta ei juuri lisäisi työvoiman tarvetta. Ravintoloissa työllisyyden lisäys olisi marginaalinen, sillä kulutus ohjautuisi pikemminkin koteihin. Panimoalan työllisyyttä esitys ei juuri kohentaisi: ala ei ole erityisen työvoimavaltainen, eikä pienpanimoiden kapasiteetti riittäisi useamman olutvahvuuden tuottamiseen.
Esitys lisäisi toteutuessaan tuntuvasti lastensuojelun, päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja haasteita – kehitys, joka on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen, siihen liittyvien taloudellisten tavoitteiden, että hallituksen useiden kärkihankkeiden sisältötavoitteiden vastainen. Se lisäisi työtaakka siellä, missä juuri nyt ei pitäisi: sosiaali- ja terveydenhuollossa, lastensuojelussa sekä järjestyksen valvonnassa.
Jos esitys ja vahvuuden lisäys hyväksytään, A-klinikkasäätiö pitää järkevänä lain määräaikaisuutta ja sen vaikutusten huolellista arviointia.
Lisätietoa: toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö, p. 050 5286 189, olavi.kaukonen(at)a-klinikka.fi
A-klinikkasäätiö sr on vuonna 1955 perustettu suomalainen palveluntuottaja ja järjestö, joka tunnetaan päihdetyön erityisosaajana. Säätiössä työskentelee noin 700 ammattilaista hyvinvointia ja tietoa tuottavien sote-palvelujen sekä tutkimuksen ja kehittämisen tehtävissä. A-klinikkasäätiön palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys ovat korkeita. Hoito- ja kuntoutuspalvelut sekä koulutus siirtyvät vuoden 2017 aikana säätiön kokonaan omistamaan A-klinikkayhtiöön. Yhtiön toimintaa ohjaavat säätiön arvot ja periaatteet.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1