Sadassa vuodessa farmasian alan ammattilainen on kehittynyt lääkkeiden valmistajasta monipuoliseksi osaajaksi, joka tukee potilasta hoitoon sitoutumisessa ja turvaa hoidon laadun. Tämä todettiin Suomen Farmasialiiton 100-vuotisjuhlaseminaarissa 12. toukokuuta hotelli Scandic Parkissa.
Professori Marja Airaksinen nosti esiin hoitoon sitoutumattomuuden.
– Lääkehoitoon sitoutumattomuus on yllättävän iso ongelma, joka vähentää potilaan elämänlaatua ja lisää yhteiskunnan kustannuksia. Farmasian ammattilaisten rooli korostuu lääkehoitoon sitoutumisessa.
Ammattilaiset ohjaavat potilasta käyttämään lääkkeitä tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Se on edelleen mysteeri, mistä ihmiset omaksuvat lääkkeiden käyttötavat. Lääkehoitoon sitoutumisen parantamiseksi tulisi tehostaa yhteistyötä potilaiden kanssa.
Lääkehoitoon sitoutumattomuuden taustalla saattaa olla epäselvä lääkelista, jota potilas ei osaa lukea.
– Tällöin on inhimillistä, että lääkkeitä käytetään toisin kuin on määrätty, Airaksinen toteaa.
Teknologiaa voi hyödyntää hoitoon sitoutumisessa. Verenpaineen ja sokerin mittaamiseen on jo kotimittareita.
Airaksinen muistuttaa, että terveydenhuollon hoitoprosessien tulisi kehittyä lääkehoitojen ja teknologian mukana.
– Jos lääkehoidon arviointia ei rakenneta heti lääkehoitoprosessissa, se voi jäädä kokonaan pois. Farmaseutit ja proviisorit antavat jatkossakin lääkeneuvontaa ja seuraavat sekä arvioivat hoitoa. Hyvä yhteistyö sote-keskusten kanssa on osa työnkuvaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula onnitteli 100-vuotiasta Farmasialiittoa ja sanoi, että farmasian alan ammattilaisilla on näytön paikka.
– Lääkkeet kuuluvat tulevaisuudessa entistä kiinteämmin terveydenhuoltoon.
Yksilöllinen lääkehoito lisää farmasian ammattilaisten osaamisen vaatimustasoa. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilas ymmärtää lääkehoitonsa tarkoituksen ja osaa käyttää sitä oikein.
Farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta kertoi, että vaste lääkehoitoihin vaihtelee yksilöiden välillä.
– Reagoimme lääkehoitoihin yksilöllisesti. Noin 75 prosenttia saa lääkkeistä toivotun hyödyn. Osalle vaste jää puutteelliseksi, osa saa vakavia haittavaikutuksia ja jopa kuolee. Tämä tosin koskee vain vakavia sairauksia.
Geenitestit helpottavat yksilöllisen lääkkeen valintaa ja ovat osa nykyaikaista lääkehoitoa. Esimerkiksi lasten leukemian yhteydessä tehdään geenitesti rutiininomaistesti ennen lääkkeen määräämistä.
– Aivo- tai sydäninfarktin jälkeen käytettävä lääke klopidogreeli ei tehoa kaikkiin potilaisiin. 20 euroa maksavan geenitestien avulla on mahdollista nähdä, toimiiko lääke vai ei. Kolesterolilääke statiini taas aiheuttaa osalle potilaista lihaskipuoireita, minkä takia lääke jätetään ottamatta. Geenitesti kertoo tässäkin tapauksessa, kenelle lääke sopii. Lääkkeiden käyttöä ei saa lopettaa omin päin keskustelematta asiantuntijoiden kanssa, Niemi painottaa.
Tulevaisuudessa lääkkeen hoitovastetta voidaan mahdollisesti ennakoida virtuaalipotilaan avulla, Niemi arvioi. Myös ennakoivat geenitestit ovat tulossa.
– Meillä kaikilla on jokin lääkehoitoon vaikuttava geenimuutos, joka kannattaa testata. Kaikkien suomalaisten testaaminen tosin maksaisi puoli miljardia, joten aivan yksinkertaista se ei ole.
Ensi vuoden alussa perustetaan genomikeskus, jonka ansiosta sairauksien ehkäisy ja diagnoosit paranevat.
– Viiden vuoden päästä on aivan mahdollista, että meillä kaikilla on tiedossa lääkehoitoihin vaikuttavat perintötekijät. Tähän tarvitaan toimivat tietojärjestelmät ja farmakogenetiikan ammattitaitoa. Yhteistyö syvenee lääkärien ja farmasian alan ihmisten kanssa.
Lääkkeiden 3D-tulostamisesta kertonut farmasian professori Niklas Sandler Åbo Akademista kuvaili lääkkeiden tulostamisen tulevaisuuden näkymiä mielenkiintoisiksi.
– Lääkkeiden tulostus mullistaa lääkealaa ja tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia potilaiden hoitamiseen. Sen avulla on mahdollista räätälöidä yksilöllisesti ja tarkasti potilaan tarvitsema lääkeannos, eikä lääkehävikkiä synny, kun lääke tulostetaan vain tarpeeseen. Printtaavatko apteekit tulevaisuudessa lääkkeitä potilaalle juuri sopivalla annoksella vai voisiko potilas printata jopa itse omat lääkkeensä?
Liitto perustettiin virallisesti 13.–14. toukokuuta pidetyssä perustamiskokouksessa vuonna 1917. Perustamiskokouksessa oli läsnä 512 eri puolella Suomea työskentelevää farmaseuttia ja proviisoria.
Lisätietoa
Puheenjohtaja Kirsi Kvarnström
050 368 9187
[email protected]
Toiminnanjohtaja Riitta Uusi-Esko
0400 688 679
[email protected]
Kuvia saatavilla pyydettäessä, [email protected].
Suomen Farmasialiitto on akavalainen farmaseuttien, proviisorien ja alan opiskelijoiden ammattijärjestö, jolla on noin 8000 jäsentä. Lisätietoa: www.farmasialiitto.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1