Alueellinen koronavirustilanne huolestuttaa Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula, kertoi aiemmin viime viikolla tiedotusvälineille, että keskussairaalan tilanne on veitsenterällä. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä 13 Covid-19-infektioon sairastunutta potilasta.
Luku voi tuntua pieneltä sairaalarakennusten kokoa katsellessa, mutta Eksoten tehohoitopaikoista käytännössä kaikki ovat olleet jo jonkin aikaa täynnä. Koronapotilaiden hoitoon liittyy lisäksi useita muita sairaalan toimintakykyä kuormittavia tekijöitä.
– Etelä-Karjalan Covid-19-tilanne on erittäin hälyttävä ja sairaalan kuormituksen osalta tällä hetkellä jopa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä vakavampi, selvittää Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Antti Mäkelä.
Eksote on avustanut HUS:in aluetta ottamalla vastaan joitakin koronavirustautiin sairastuneita tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Nyt teho-osaston paikat ovat täynnä oman alueen potilaita.
– Etelä-Karjalassa sairaala- ja tehohoidonkuormitus on tällä hetkellä hyvin poikkeavaa. Kaikista Suomen tehohoitoa tarvitsevista koronapotilaista on Eksoten alueella hoidossa yli 10 %. Vastaavasti väestöpohja Eksoten alueella on kuitenkin vain 2,3 % koko Suomen väestöstä, hämmästelee Karhula.
Erikoissairaanhoidon kohdalla koronavirustautiin sairastuneiden potilaiden luku on yhtä huolestuttava.
– Erikoissairaanhoitoa tarvitsevilla potilailla tarkoitetaan keskussairaalan muilla osastoilla hoidossa olevia potilaita.
– Meillä on Etelä-Karjalassa hoidossa liki 6 % Suomessa erikoissairaanhoitoa tarvitsevista koronapotilaista, nämäkin ovat kaikki Eksoten alueelta, kertoo Karhula vakavana.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa on kuusi tehohoitopaikkaa.
– Tehohoitokapasiteetistamme on Covid-19-potilaiden käytössä ollut viime päivinä 80–100%. Kyllä tilanne on näin ylilääkärin näkökulmasta äärimmäisen huolestuttava, kertoo Mäkelä.
– Etelä-Karjalan keskussairaalan tavanomainen tehokapasiteetti on väestöön suhteutettuna esimerkiksi jopa hieman suurempi kuin HUS:issa, joten tässä tilanteessa ei ole kyse meidän keskussairaalamme huonoista resursseista tai varautumisesta, muistuttaa Mäkelä.
Tehohoidon kapasiteettia on Eksoten alueella koronapandemian aikana tarvittaessa hetkellisesti lisätty supistamalla toimintaa muualta. Kapasiteettia on edelleen rajatusti mahdollisuus lisätä.
– Lisäys tästä nykyisestä tarkoittaa merkittävää tinkimistä muiden potilaiden hoidosta, toteaa kuitenkin Mäkelä.
Teho-osastolla hoidetaan myös muita kuin koronaviruspotilaita. Osa potilaista tarvitsee leikkauksen jälkeen hoitoa teho-osastolla. Tehohoitoa tarvitsevalla potilaalla voi olla muu vaikea infektio, hengitykseen tai verenkiertoon liittyvä vajaus tai muita akuutteja toiminta- tai elinhäiriöitä. Lisäksi teho-osastolla hoidetaan myös vaikeita neurologisia häiriöitä, aivoverenvuotoja sekä esimerkiksi onnettomuuden seurauksena syntyneitä aivovammoja.
Koronavirustautiin sairastuneiden potilaiden keskimääräinen tehohoitojakson pituus on selvästi tavanomaisempiin tehohoitojaksoihin verrattuna pidempi. Tehohoito edellyttää myös paljon henkilökuntaa. Teho-osaston henkilökunta on hoitanut koronaviruspotilaita nyt vuoden ajan. Kokemusta ja tutkimusta hoidosta, lääkkeistä ja näiden vaikuttavuudesta on koko ajan sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti enemmän. Silti Etelä-Karjalassakin koronavirukseen liittyviä kuolemia on ollut.
– Huolestuttavasta tilanteesta kielii myös se, että tehohoitoon on viime aikoina myös Etelä-Karjalassa joutunut entistä nuorempia potilaita, merkittävä osa heistä on työikäisiä, raportoi Mäkelä.
Työikäistä väestöä ei päästä vielä pitkään aikaan suojaamaan koronavirusrokotteilla, joten ainut tapa hidastaa paikallisen epidemian etenemistä, on toimia annettujen suositusten mukaan.
Henkilökunta saa Mäkelältä ja Karhulalta kiitosta jaksamisestaan paitsi teho-osastolla myös kaikissa muissa Eksoten toiminnoissa.
– Pitkäkestoinen poikkeustilanne ja jatkuvat muutokset uuvuttavat. Koronaviruspandemia vaikuttaa jokaisen eksotelaisen elämään töissä ja kotona. Sama tilanne on varmasti useimmilla eteläkarjalaisilla. Noudatetaan rajoituksia ja suosituksia, ja tsempataan toisiamme jaksamaan – yhdessä, kannustaa Karhula.
Suositusten noudattaminen auttaa myös kriittistä tehohoitoa tekeviä jaksamaan työssään.
– Teho-osastolla meidän on pystyttävä varautumaan myös nopeisiin tilanteisiin, kuten liikenneonnettomuuksiin. Jos tehohoitopaikkojen ja henkilöstön riittävyyden kanssa keikutaan kapasiteetin rajoilla, on tilanne kriittinen.
– Etelä-Karjalaiset voivat toistaiseksi luottaa saavansa hyvää tehohoitoa, mutta tartuntojen määrä ei kerta kaikkiaan saa kasvaa eksponentiaalisesti. Nyt myös suosituksia on ryhdyttävä noudattamaan pilkuntarkasti, päättää Mäkelä napakasti.
Valtakunnallista tehohoidon tilannekuvaa tarkastelee Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) johtama kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut keväällä 2020 sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä.
Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja, Eksote,
p. 040 194 4936, [email protected]
Myös teho-osaston ylilääkäri Antti Mäkelän haastattelupyynnöt Tuula Karhulan kautta.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1