A-klinikkasäätiö ja Munuais- ja maksaliitto vaativat 14.2. päättäjätilaisuudessa C-hepatiittistrategian tehokasta toimeenpanoa. Strategian tavoitteena on tehostaa C-hepatiitin ennaltaehkäisyä, yhdenmukaistaa testausta ja pitkällä aikavälillä hoitaa kaikki C-hepatiittitartunnan saaneet.
Munuais- ja maksaliitto sekä A-klinikkasäätiö järjestävät 14.2. päättäjä- ja vaikuttajatilaisuuden keinoista, joilla C-hepatiittitilanteeseen puututaan. Tilaisuudessa kuullaan STM:n ja THL:n puheenvuorot. Mukana keskustelemassa on myös tuleva peruspalveluministeri, kansanedustaja Annika Saarikko. Tartunnan saaneet vaikenevat yleensä ennakkoluulojen vuoksi sairaudestaan. Tilaisuudessa omia kokemuksiaan kertoo 35-vuotias mies. Tilaisuuden järjestämistä tukevat lääkeyritykset Abbvie, Gilead ja MSD.
Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan keskustelutilaisuutta Musiikkitalon lämpiöön 14.2. klo 8–10 ja haastattelemaan osallistujia. Ilmoittautumiset tilaisuuteen Petri Inomaa, viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto, 040 5240 679, [email protected].
Huomio C-hepatiittistrategian toimeksipanoon
STM julkaisi viime vuoden lopulla kansallisen C-hepatiittistrategian vuosille 2017–2019. Sen tavoitteena on tehostaa C-hepatiitin ennaltaehkäisyä, yhdenmukaistaa testausta ja pitkällä aikavälillä hoitaa kaikki tartunnan saaneet. C-hepatiitti on viruksen aiheuttama veriteitse tarttuva maksasairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasyövälle. Suomessa on todettu yhteensä lähes 30 000 C-hepatiittitartuntaa. Uusia tartuntoja todetaan vuosittain noin 1150, yli puolet näistä alle 30-vuotiailla nuorilla.
Tällä hetkellä vuosittain hoidetaan vain 400 sairastunutta. C-hepatiitin hoitoaste on alhainen verrattuna muihin Euroopan maihin ja se mahdollistaa noin 1 200 uuden tartunnan syntymisen vuodessa. Tartunnan saaneista suurin osa jää viruksen kantajiksi. Oireeton viruksen kantaja voi levittää sitä tietämättään ympäristöönsä.
– On tärkeä askel, että Suomessakin on seurattu WHO:n antamia suuntaviivoja ja saatu kansallinen C-hepatiittistrategia. Tähän asti yhtenäisten hoitokäytäntöjen puuttuminen on asettanut sairastuneet eriarvoiseen asemaan. Nyt huomio on kohdistettava strategian päämäärien toimeksi panoon, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Strategiassa mainittu monialainen työryhmä tulee perustaa välittömästi. Työryhmän toimenkuvaan kuuluu myös Käypä hoito -suositusten laatiminen. Hoitoon liittyvien suositusten laadinnassa on kuultava myös tartunnan saaneita.
– Pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien C-hepatiitin kantajien hoito maksavaurion asteesta ja mahdollisesta päihteidenkäytöstä riippumatta. C-hepatiitin ennaltaehkäisy ja aikaisessa vaiheessa tapahtuva hoito säästävät sairauden kehittymisen myötä kertautuvia kustannuksia, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Ennakkoluulojen vähentämiseksi tietoa on jaettava koko kansalle ja erityiset torjuntatoimet on suunnattava riskiryhmiin eli ruiskuhuumeiden käyttäjiin ja vankeihin. C-hepatiitin ennaltaehkäisy ja hoitotoimenpiteet vaativat taloudellisia resursseja, joita strategiassa ei ole määritelty. Potilasjärjestöt ovat valmiita ennaltaehkäisevään työhön, kun tähän myönnetään rahoitusta.
Lisätietoja:
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258, [email protected]
Kaarlo Simojoki
Johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö
040 5731 083, [email protected]
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1