Arviolta noin 30 prosenttia potilaista jää tällä hetkellä ilman tarvitsemaansa erikoishammashoitoa. Lisäksi alueelliset erot hoidon saatavuudessa ovat suuria. Parhaiten erikoishammaslääkärin hoitoon pääsee yliopistosairaalakaupungeissa. Sairaanhoitopiirien välillä on jopa kymmenkertaisia eroja erikoishammaslääkäritiheydessä.
Erikoishammaslääkäripalvelujen kysyntä tulee kasvamaan 2020–2030-luvuilla, kun väestö ikääntyy ja yhä useammalla on omat hampaat. Samaan aikaan nykyisten erikoishammaslääkärien eläköityminen kiihtyy. Nuorista hammaslääkäreistä haluaisi tutkimusten mukaan erikoistua joka kolmas.
Hammaslääkäreistä erikoishammaslääkäreitä on noin 15 prosenttia. Jotta osuus säilyisi jatkossa samana, erikoishammaslääkärien koulutus tulisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä. Vuositasolla määrä tarkoittaisi noin 40 valmistuvaa erikoishammaslääkäriä. Lisäksi erikoishammaslääkärien tulisi jakaantua nykyistä tasaisemmin eri puolille maata. Alueellisen epätasapainon korjaaminen on jopa koulutuksen lisäämistä keskeisempi tavoite. Tiedot käyvät ilmi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityshenkilön Johanna Rellmanin lokakuussa valmistuneesta raportista: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030.
Hammaslääketieteellisiä erikoisaloja ovat hampaiston oikomishoito, suu- ja leukakirurgia, kliininen hammashoito, hammaslääketieteellinen diagnostiikka ja terveydenhuolto. Erikoishammaslääkäripalveluja tarjoavat sairaalat, terveyskeskukset sekä yksityiset erikoishammaslääkärit. Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai hankkia ne ostopalveluna yksityiseltä. Sote-uudistus mahdollistaa jatkossa erikoishammaslääkäripalvelujen paremman saatavuuden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnille.
Väestön ikääntyessä vaativan hoidon tarve kasvaa varsinkin hampaiden kiinnityskudossairauksien hoidossa ja purennan kuntoutuksessa.
Suomessa on tällä hetkellä noin 600 alle 65-vuotiasta erikoishammaslääkäriä. Tavoitteena on, että vuonna 2030 erikoishammaslääkäreitä olisi 750.
– On hyvä, että tarvetta on selvitetty valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hammaslääkäriliiton selvitysten mukaan peruskoulutettavien hammaslääkärien sisäänottoa voitaisiin vähentää ja painopistettä siirtää erikoistumiskoulutukseen, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
STM:n selvityshenkilö Johanna Rellmanin raportti: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030.
Tietoa ja tilastoja erikoishammaslääkärikoulutuksesta Hammaslääkäriliiton sivuilla.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Matti Pöyry, p. 050 1892, [email protected]
Asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo, p. 0400 378 484, [email protected]
Suomen Hammaslääkäriliitto on hammaslääkärien ja alan opiskelijoiden asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö. Liitto on mukana kehittämässä suun terveydenhuoltoa ja edistämässä suomalaisten terveyttä. www.hammaslaakariliitto.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1