Elinsiirron saaneen alle kouluikäisen lapsen hoito suositellaan järjestettäväksi kotona. Kotiin jäävät perheet eivät kuitenkaan tällä hetkellä ole oikeutettuja yhteiskunnan tukeen ja monen perheen toimeentulo vaarantuu. Vanhemmat joutuvat tilanteeseen, jossa heidän on tehtävä valinta lapsensa terveyttä uhkaavan tilanteen ja taloudellisen toimeentulon välillä.
Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että COVID-19 aiheuttama infektio olisi vakavampi elinsiirron saaneilla kuin terveillä ihmisillä. Kansainvälisten elinsiirto- ja munuaissairauksien asiantuntijajärjestöjen suositusten mukaan elinsiirron saaneiden tulisi kuitenkin välttää parhaansa mukaan altistumista koronavirukselle. Monien muiden virusten aiheuttamat infektiot voivat olla vaikeampia niillä ihmisillä, joiden puolustusjärjestelmä ei toimi normaalisti tai jos käytössä on puolustusjärjestelmään voimakkaasti vaikuttava lääkitys, kuten elinsiirronjälkeinen hyljinnänestolääkitys.
Myös Suomessa elinsiirron saaneita hoitavat lääkärit suosittelevat, että alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Pitkäaikaissairasta lasta hoitavalla lääkärillä ei kuitenkaan ole valtuuksia määrätä alle kouluikäisten lasten vanhempia sairauslomalle tai erityishoitorahaperusteiselle hoitovapaalle koronavirusaltistukselta suojautumiseksi. Infektiolääkäreiden mukaan karanteeniin laitetaan ne, jotka voivat levittää tautia, mutta ei niitä, joita halutaan suojella tartunnalta.
– Ongelmaksi on noussut kotiin jäävän vanhemman ja perheen toimeentulo. Riskiryhmiin kuuluvien lasten vanhemmat ovat erittäin huolestuneita siitä, että he eivät voi jäädä kotiin suojellakseen lastaan tartunnalta, sanoo järjestösuunnittelija Hanna Lehtonen Munuais- ja maksaliitosta.
Vanhemmilla ei ole oikeutta saada yhteiskunnalta korvausta ansionmenetyksestä, koska erityishoitorahan tai tartuntatautipäivärahan edellytykset eivät täyty kyseisessä tilanteessa. Kaikkea työtä ei ole mahdollista tehdä kotona etänä, eikä etätyö muutenkaan ole aina mahdollista pienen lapsen kanssa.
– Tartuntatautipäivärahan tai erityishoitorahan saamisen edellytyksiä tulisi muuttaa epidemian ajaksi tai varmistaa jotenkin muuten vanhempien taloudellinen toimeentulo, Lehtonen jatkaa.
Suomessa on tehty noin 600 lasten elinsiirtoa. Vuosittain 15–25 lasta saa uuden elimen.
Lisätietoja
Hanna Lehtonen
Järjestösuunnittelija, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 674
[email protected]
Facebook: munuaisjamaksaliitto
Twitter: MunuainenMaksa
Instagram: munuainenmaksa
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1