Eduskunnan diabetesverkosto huolissaan diabetesta sairastavien hyvinvoinnista: ”Lähivuosille riittää kirittävää”

Eduskunnan diabetesverkosto on seurannut diabetesta sairastavien pärjäämistä koronatilanteen edetessä ja muuttuessa. Verkosto otti kantaa omahoidon tuen puolesta jo vuosi sitten ja korosti, että poikkeusoloissa on entistäkin tärkeämpää huolehtia tarvittavasta hoidon ohjauksesta ja tuesta, jotta ihmiset jaksavat pitää terveydestään huolta. Korona-aika on ollut haastava diabetesta sairastaville, jotka kuuluvat koronaviruksen riskiryhmiin.

Monen hyvinvointi heikentynyt

Diabetesliitto toteutti huhtikuussa 2021 koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen pitkittymisen vaikutuksista diabeetikoiden arkeen. Kysely suunnattiin diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen. Kyselyvastauksista käy ilmi, että monen hyvinvointi on heikentynyt merkittävästi muuttuneessa arjessa ja elämänrytmissä.

Moni kertoo passivoitumisesta ja lamaantuneisuudesta. Nämä näkyvät muun muassa epäsäännöllisinä ruokailuina tai syömättömyytenä, liikunnan vähentymisenä, mielialan ja jaksamisen huonontumisena sekä heikentyneenä hoitotasapainona ja lisääntyneenä sairastavuutena.

Hoitovajetta on syntynyt, ja sitä ratkotaan kokonaisvaltaisella tuella

Terveydenhuollon vastaanottokäyntejä on monen kohdalla harvennettu, ja siten myös omahoidon tuki on vähentynyt. Useat kyselyyn vastanneet olivat myös itse peruneet vastaanottokäyntejä koronavirukselle altistumisen pelossa.

- Välttämättömiä hoitokontakteja on jäänyt toteutumatta. Tiedämme myös, että paljon diabetestapauksia on jäänyt kokonaan tunnistamatta koronan vaikutuksesta, esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen tautitapauksia tunnistettiin jopa viidennes vähemmän kuin vuonna 2019. Tulevaisuudessa meillä voi olla sairaampia ja huonommin voivia ihmisiä autettavana, ja palvelutarpeeseen on voitava vastata, painottaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Katja Hänninen ja muistuttaa, että hyvinvointi ei synny tai säily itsestään.

Diabetesverkoston varapuheenjohtaja Matias Marttisen mielestä diabetesta sairastavien tilanne on entisestään polarisoitunut: siinä missä osa on pärjännyt hyvin, kertoo moni suurista omahoidon ja arjen haasteista.

- Diabetesvastaanottokäyntien varmistamisen lisäksi omahoidon ohjaukseen tulisi aina kuulua myös jaksamisen tukeminen. Tukea pitää tarjota matalalla kynnyksellä, jotta ongelmat eivät monimutkaistu ja ihmiset jaksavat hoitaa itseään. On aivan oleellista saada ihmisille oikea-aikaisesti hoitoa, jotta kalliilta lisäsairauksilta vältytään, Marttinen muistuttaa ja korostaa, että yhteiskunnalla ei ole varaa hoitaa diabetesta huonosti.

- Tarttumalla pikaisesti toimiin diabetesta sairastavien ja muiden pitkäaikaissairaiden ohjauksessa voidaan hyvinvoinnin heikkenemisen kierre katkaista. Kannustan kuntia toimiin hoidon varmistamiseksi ja kehittämään kokonaisvaltaista omahoidon tuen kokonaisuutta. Diabetesyhdistysten vertaistukeakaan ei pidä unohtaa, Katja Hänninen muistuttaa.

Lisätietoja:    

Kansanedustaja Katja Hänninen, eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja, p. 09 432 3132, katja.hanninen(at)eduskunta.fi

Kansanedustaja Matias Marttinen, eduskunnan diabetesverkoston varapuheenjohtaja, p. 09 432 3130, matias.marttinen(at)eduskunta.fi

Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, eduskunnan diabetesverkoston sihteeri, p. 0400 723 655, laura.tuominen-lozic(at)diabetes.fi