Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaiseen hoitoon on luotu toimintamalli

Sosiaali- ja terveysministeriö

Diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaiseen hoitoon on luotu toimintamalli

Julkaistu: 07.04.2010 klo 11:47
Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallissa kuvataan hoitokäytännöt sekä tapa järjestää hoidon tukeminen lapsen edun mukaisella tavalla. Tavoitteena on, että diabetesta sairastava lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallissa kuvataan hoitokäytännöt sekä tapa järjestää hoidon tukeminen lapsen edun mukaisella tavalla. Tavoitteena on, että diabetesta sairastava lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.

Suomessa sairastuu vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta lasta diabetekseen. Vuonna 2008 diabetesta sairastavia esiopetuksen aloittajia ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaita oli 435. Esikoulussa olevat ja alaluokkalaiset 3-4-luokkalaisiin saakka tarvitsevat monipuolisesti aikuisen tukea diabeteksen hyvään hoitoon.

Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu diabeteksen omahoidosta eli insuliinin annostelusta, verensokerimittauksista, ruoka-annosten arvioinnista, välipaloista sekä liikunnasta johtuvasta lisäruoan tarpeesta. Koska koulupäivän aikana lapsen vanhemmat eivät ole valvomassa ja toteuttamassa hoitoa, omahoidon toteuttaminen pitää suunnitella tapauskohtaisesti.

Eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Lasten diabeteksen hoidon ohjaus, suunnittelu ja seuranta on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää sairaanhoitoa kouluterveydenhuollon osana. Koulun opetushenkilökunta voi osallistua oppilaan lääkehoidon toteuttamiseen oman suostumuksensa mukaisesti.

Toimintatavoista sopiminen ja niiden kirjaaminen selkeyttävät eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita. Erityisten riskitilanteiden tiedostaminen on osa lapsen oikeutta turvalliseen ympäristöön. Olennaista on, että lapsen sairauden vaatimat toimenpiteet tulevat vanhempien, erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon kautta riittävässä laajuudessa koulun toimijoiden tietoon.

Toimintamallin taustalla ovat myönteiset kokemukset onnistuneesta yhteistyöstä lapsen ja vanhempien, kouluviranomaisten sekä diabetesta hoitavien yksiköiden kanssa. Toimintamallin mukaista menettelyä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muiden pitkäaikaissairauksien, kuten epilepsia, astman ja vaikean allergian, hoidon toteuttamisessa.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM, puh. 09 160 74138
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030
Hallitusneuvos Outi Luoma-aho, OPM, puh. 09 160 77466
Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Kuntaliitto, puh. 09 771 2620

Liitteet
Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1489999#fi  (Selvityksiä 2010:9)

Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto tiedottavat 

Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallissa kuvataan hoitokäytännöt sekä tapa järjestää hoidon tukeminen lapsen edun mukaisella tavalla. Tavoitteena on, että diabetesta sairastava lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.

Suomessa sairastuu vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta lasta diabetekseen. Vuonna 2008 diabetesta sairastavia esiopetuksen aloittajia ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaita oli 435. Esikoulussa olevat ja alaluokkalaiset 3-4-luokkalaisiin saakka tarvitsevat monipuolisesti aikuisen tukea diabeteksen hyvään hoitoon.

Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu diabeteksen omahoidosta eli insuliinin annostelusta, verensokerimittauksista, ruoka-annosten arvioinnista, välipaloista sekä liikunnasta johtuvasta lisäruoan tarpeesta. Koska koulupäivän aikana lapsen vanhemmat eivät ole valvomassa ja toteuttamassa hoitoa, omahoidon toteuttaminen pitää suunnitella tapauskohtaisesti.

Eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Lasten diabeteksen hoidon ohjaus, suunnittelu ja seuranta on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää sairaanhoitoa kouluterveydenhuollon osana. Koulun opetushenkilökunta voi osallistua oppilaan lääkehoidon toteuttamiseen oman suostumuksensa mukaisesti.

Toimintatavoista sopiminen ja niiden kirjaaminen selkeyttävät eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita. Erityisten riskitilanteiden tiedostaminen on osa lapsen oikeutta turvalliseen ympäristöön. Olennaista on, että lapsen sairauden vaatimat toimenpiteet tulevat vanhempien, erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon kautta riittävässä laajuudessa koulun toimijoiden tietoon.

Toimintamallin taustalla ovat myönteiset kokemukset onnistuneesta yhteistyöstä lapsen ja vanhempien, kouluviranomaisten sekä diabetesta hoitavien yksiköiden kanssa. Toimintamallin mukaista menettelyä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muiden pitkäaikaissairauksien, kuten epilepsia, astman ja vaikean allergian, hoidon toteuttamisessa.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM, puh. 09 160 74138
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030
Hallitusneuvos Outi Luoma-aho, OPM, puh. 09 160 77466
Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Kuntaliitto, puh. 09 771 2620

Pressmeddelande 114/2010
07.04.2010 09:55
på svenska

En handlingsmodell för vård av diabetessjuka barn under skoltid har utarbetats

Sisältöteksti

Social- och hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet och Kommunförbundet informerar

Social- och hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet och Finlands kommunförbund har utarbetat en handlingsmodell för vård av diabetessjuka barn under skoltid. I handlingsmodellen beskrivs vårdpraxisen samt sätt för att ordna stöd för vård som gagnar barnet. Målet är, att ett diabetessjukt barn ska kunna gå i skolan som en elev bland andra elever. 

I Finland insjuknar årligen cirka 600 barn under 15 år i diabetes. År 2008 inledde 435 diabetessjuka barn förskola och undervisning i grundskolans första klass. Barn i förskola och förstaklassister ända upp till 3-4 klassister behöver mångsidigt stöd från vuxna för en god vård av diabetes.

Barnets föräldrar är primärt ansvariga för egenvården av diabetes, med andra ord för doseringen av insulin, blodsockermätningar, beräkningar av matportioner, mellanmål samt för behov av tilläggsnäring vid motion. Eftersom barnets föräldrar inte övervakar och verkställer vård under skoldagen, måste genomförandet av egenvården planeras från fall till fall.

Olika yrkesgruppers samarbete är viktigt för att möjliggöra elevens skolgång. Styrningen, planeringen och uppföljningen av vården av barndiabetes är centraliserad till specialsjukvården. Skolhälsovårdens uppgift är att följa upp och främja elevernas hälsa, men kommunen är inte skyldig att ordna sjukvård som en del av skolhälsovården. Undervisningspersonalen i skolorna kan delta i genomförandet av elevens medicinering enligt eget samtycke.

Att avtala om och dokumentera handlingssätt klargör olika aktörers uppgifter och ansvar. Medvetenhet om speciella risksituationer är en del av barnets rätt till en trygg miljö. Väsentligt är, att åtgärder som krävs på grund av barnets sjukdom, i tillräcklig omfattning via föräldrarna, specialsjukvården och skolhälsovården kommer till skolaktörernas kännedom.

Bakgrunden till handlingsmodellen utgörs av positiva erfarenheter av ett lyckat samarbete mellan barn och föräldrar, skolmyndigheter samt vårdenheter för diabetes. Förfarande enligt handlingsmodellen kan i tillämpliga delar användas också för genomförandet av vård av andra långtidssjukdomar, såsom epilepsi, astma och svår allergi.

Ytterligare uppgifter

Medicinalråd Merja Saarinen, SHM
Konsultativ tjänsteman Maire Kolimaa, SHM (någondera från SHM, inte båda)
Regeringsråd Outi Luoma-aho, UM, tfn 09 160 77466
Specialsakkunnig Soile Paahtama, Kommunförbundet, tfn 09 771 2620

Press release 114/2010
07.04.2010 09:55
in english
Sisältöteksti
114/2010
07.04.2010 09:55
Sámás
Sisältöteksti
114/2010
07.04.2010 09:55
по-русски
Sisältöteksti
114/2010
07.04.2010 09:55
Français
Sisältöteksti
114/2010
07.04.2010 09:55
aus Deutsch
Sisältöteksti
Linkit ja nostot
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs