Diabetesliiton kannanotto liiton kokouksessa Kuopiossa 23.4.2022: Diabeteksen hoitotulokset eivät parane säästämällä

Diabeteksen hoitotulokset eivät parane säästämällä ohjauksesta, lääkkeistä tai hoitovälineistä. Päinvastoin näennäiset säästöt tulevat moninkertaisesti maksettaviksi.

Hoidonohjaus on hyvän hoidon perusta. Diabetesta sairastavan on välttämätöntä oppia sairauden hoidon soveltaminen omissa vaihtelevissa elämätilanteissaan. Yksilöllinen, terveydenhuollon ammattilaisen tarjoama laadukas hoidonohjaus luo diabetesta sairastavan omahoidolle tarpeellisen tietoperustan, ja säännöllinen tuki auttaa ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Tällä hetkellä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavat kokevat, että niin hoidonohjauskäyntien määrä kuin heidän saamansa omahoidon tuki ovat riittämättömiä.

Myös yksilöllisesti toteutettu lääkehoito on omahoidon onnistumisen edellytys. Uusimpien lääkeaineryhmien on osoitettu vähentävän diabeteksesta johtuvia lisäsairauksia, riippumatta siitä, mikä on potilaiden verensokeritason lähtötilanne. Ei siis ole samantekevää, millä lääkkeillä diabetesta sairastavien hoitotasapainoa parannetaan.

Lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämisessä on otettava huomioon myös sairauden muusta hoidosta diabetesta sairastaville aiheutuvien kustannusten kokonaisuus. Sairausvakuutuskorvauksien omavastuiden korotus vuonna 2017 on aiheuttanut diabetesta sairastaville taloudellisia vaikeuksia, mikä on johtanut diabeteslääkkeiden kulutuksen vähenemiseen sekä kasvavaan hoidon onnistumiseen kohdistuvaan tyytymättömyyteen.

Yksilöllisesti valittavat hoitovälineet auttavat diabetesta sairastavia hyvän hoitotasapainon ylläpitämisessä. Diabeteksen hoitaminen ilman kunnollisia välineitä perustuu arvailuun. Riittävä määrä verensokerin mittausliuskoja tai glukoosisensori on annettava kaikille diabeetikoille, ne mahdollistavat hyvän hoitotasapainon ja lääkityksen säädön omaseurannan perusteella.

Uusimpien insuliinipumppujen hyödyt ovat hyvän hoitotasapainon ylläpitämisessä kiistattomia, niissä ei ole järkevää säästää. Esimerkiksi tuore suomalaistutkimus osoitti, että hybridipumppu paransi selkeästi tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapainoa.

Mitä parempi diabetesta sairastavan hoitotasapaino on, sitä todennäköisemmin hän välttyy diabeteksen lisäsairauksilta. Niiden puolittamisella olisi mahdollista saavuttaa vähintään 550 miljoonan euron vuosittaiset säästöt sairaanhoidon kustannuksissa. Lyhytnäköiset säästöt diabeteksen hoitokuluissa tulevat moninkertaisesti maksettaviksi.

Lisätiedot:

Tommi Vasankari, puheenjohtaja, puh. 040 505 9157, tommi.vasankari(at)ukkinstituutti.fi

Juha Viertola, toiminnanjohtaja, puh. 050 64 222, juha.viertola(at)diabetes.fi