Monella tyypin 2 diabetesta tai korkeaa verenpainetta sairastavalla on tietämättään myös munuaisten vajaatoiminta.1 Lievä vajaatoiminta voi olla oireeton ja päästä siten etenemään vaivihkaa. Munuaisten vajaatoiminta on tärkeä todeta ajoissa, sillä sen etenemistä voidaan hidastaa.2,3
Noin viidellä prosentilla suomalaisista on vähintään keskivaikea munuaisten vajaatoiminta.4 Diabetesta tai verenpainetautia sairastavilla munuaisten vajaatoiminta on vielä yleisempää.4,5 Jo lievästi kohonnut verenpaine tai pitkään jatkunut huono sokeritasapaino vahingoittavat munuaisia. Myös ylipaino, tupakointi, alkoholin liikakäyttö, epäterveellinen ruoka ja vähäinen liikunta lisäävät riskiä munuaisten vajaatoimintaan.2,3
Suomalaisista aikuisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla6. Diabetesta sairastaa yli 500 000 suomalaista.3
On tärkeää, että munuaistauti todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä sen etenemistä voidaan hidastaa elintapa-, ruokavalio- ja lääkehoidolla.2,7
Lievä munuaisten vajaatoiminta ei yleensä aiheuta oireita. Se voidaan todeta veri- ja virtsakokeilla. Munuaistaudin etenemistä on seurattava vähintään kerran vuodessa, kun virtsaan erittyy albumiinia ja munuaisten suodatuskykyä mittaava GFR-arvo on pienentynyt.2,7
– Munuaistautia sairastavilla on suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Munuaistaudin seuranta on tärkeää, koska sen etenemiseen pystyy vaikuttamaan elintapamuutoksilla ja hoitamalla verenpainetautia ja diabetesta hyvin, sanoo professori Patrik Finne.
Euroopan tasolla kroonisen munuaistaudin lisääntyminen väestössä nähdään merkittävänä terveysuhkana.
– Kroonisen munuaistautia sairastavien määrän ennustetaan nousevan lähivuosina. Ennaltaehkäisy ja munuaistaudin varhainen toteaminen ovat kustannusvaikuttavaa toimintaa. Edenneen munuaistaudin hoito dialyysissä on yksilölle vaativaa ja samalla yhteiskunnalle erittäin kallista, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Munuaiset poistavat kehosta nestettä ja kuona-aineita sekä säätelevät verenpainetta. Munuaiset ohjaavat punasolujen muodostumista ja tuottavat D-vitamiinia. Kroonisessa munuaistaudissa munuaiset eivät enää pysty suoriutumaan tehtävistään. Munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysi- eli keinomunuaishoidolla.1
Munuais- ja maksaliitto järjestää yhteistyössä AstraZenecan kanssa keskiviikkona 17.11. klo 17.30–18.50 webinaarin Munuaisten vajaatoiminta – riski diabetesta ja verenpainetautia sairastavalle.
Webinaarissa teemasta puhuvat asiantuntijalääkärit, nefrologian professori Patrik Finne sekä nefrologian erikoislääkäri Virpi Rauta. Erno Rajahalme kertoo elämästä kroonisen munuaistaudin kanssa.
Webinaarin osallistumislinkki ja lisätietoja luennosta löytyy sivulta www.muma.fi/tapahtuu.
Lisätietoja
Patrik Finne
Nefrologian professori
050 4270 800
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258
[email protected]
Lähteet:
1. Saha H, Krooninen munuaisten vajaatoiminta, 2021, Duodecim Terveyskirjasto, (viitattu 11/2021) www.terveyskirjasto.fi
2. Diabeteksen munuaistauti: Käypä hoito-suositus, 2020 (viitattu 11/2021), www.kaypahoito.fi
3.Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito-suositus, 2020 (viitattu 11/2021), www.kaypahoito.fi
4. Brück K. et al. J Am Soc Nephrol 2016;27:2135–47
5. Suomen munuaistautirekisteri vuosiraportti 2019
6. Kohonnut verenpaine: Käypä hoito -suositus 2020 (viitattu 11/2021), www.kaypahoito.fi
7. KDIGO suositus: Kidney International (2020) 98, S1–S115
FI-7932-11-2021-CVRM
Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1