Suomessa noin 20 000 C-hepatiittitartunnan saanutta odottaa pääsyä hoitoon. Maailman hepatiittipäivänä 28.7. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että kaikilla on oikeus C-hepatiitin testaukseen ja hoitoon pääsyyn.
Virukset ovat tavallisimpia maksatulehduksen eli hepatiitin aiheuttajia. Virushepatiitteja on viittä alalajia ja ne on nimetty kirjaimin A, B, C, D ja E.
A- ja E-hepatiitit tarttuvat suun kautta ja B-, C- ja D-hepatiitit veren välityksellä. A- ja B-hepatiitti ovat ehkäistävissä rokotteella, mutta C-, D- ja E-hepatiittiin rokotetta ei ole. Yhdistelmärokote suojaa A- ja B-hepatiittiviruksen aiheuttamilta maksatulehduksilta. Suomessa rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta riskiryhmät voivat saada sen ilmaiseksi. Matkailijan on huolehdittava itse tarvitsemistaan rokotuksista.
Maailmalla virushepatiittitartunnan kanssa elää 354 miljoonaa ihmistä. Heistä yhdeksän kymmenestä ei tiedä sairastavansa hepatiittia. Vuosittain uusia C-hepatiittitartuntoja todetaan maailmassa 1,8 miljoonaa. Suomessa uusia tartuntoja todetaan vuosittain noin 1100.
C-hepatiittitartuntoja todetaan eniten 20–29-vuotiailla nuorilla. Yleisin C-hepatiitti on suonensisäisiä huumeita käyttävillä.
– Nuoret eivät tunne C-hepatiittia, eivätkä osaa ajatella, että tartunnan voi saada jo yhdestä huumekokeilusta, sanoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett.
Suomessa hoidettiin viime vuonna alle 3000 C-hepatiittitartunnan saanutta. Hoitoa odottaa silti noin 20 000 tartunnan kantajaa. Tehokas, hyvin siedetty ja helposti käytettävä tablettimuotoinen lääkitys on lisännyt hoidettavien määrää, mutta ei vielä riittävästi. C-hepatiittitartuntaan ja sen hoitoon liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja. Hoidon tulisi olla nykyistä kattavampaa, jotta tautitaakkaa pystyttäisiin pienentämään.
– C-hepatiitin hoito ja testaus nähdään kunnissa edelleen kustannuksena, ei kustannussäästönä. Testaus ja hoito olisi vietävä terveysasemille, neuvoloihin ja opiskelijaterveydenhuoltoon samoin kuin matalan kynnyksen terveysneuvontapisteisiin, huumehoito- ja päihdepalveluyksilöihin sekä vankiloihin, Teitto-Tuckett sanoo.
Hoito ei edelleenkään ole tasa-arvoista. Varsinkaan pistohuumeita käyttävien tartuntoja ei hoideta riittävästi. Lähiaikoina päivitettävä C-hepatiittistrategian odotetaan korjaavan tilanteen. Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteeseen eliminoida C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä.
Hoitamattomana C-hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin ja pahimmillaan maksasolusyöpään.
Lisätietoja virushepatiiteista saa sivulta www.muma.fi/hepatiittipaiva
Maailman hepatiittipäivä on yksi neljästä WHO:n virallisesta tautitietoisuuspäivästä. WHO:n tavoitteena on virushepatiittien eliminointi vuoteen 2030 mennessä. Avainasemassa on matalankynnyksen testaus ja hoitoon pääsy. Maailman hepatiittipäivää vietetään B-hepatiittiviruksen löytäneen ja rokotteen kehittäneen Nobel-palkinnon saaneen tohtori Baruch Blumbergin syntymäpäivänä 28.7. Virushepatiitti koskettaa yli 300 miljoonaa ihmistä maailmassa. Moni kantaa virusta tietämättään, sillä tartunta on usein oireeton.
Lisätietoja:
Tarja Teitto-Tuckett
Maksa-asiantuntija
Munuais- ja maksaliitto
040 5240 683
[email protected]
www.facebook.com/munuaisjamaksaliitto
www.twitter.com/MunuainenMaksa
www.instagram.com/munuainenmaksa
www.youtube.com/munuaisjamaksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1