C-hepatiitin hoito on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on hoitaa kaikki tartunnan saaneet. Kansanedustaja Sari Tanus on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen ja vaatii C-hepatiitin ennaltaehkäisyn ja hoidon järjestämiseen riittäviä resursseja.
C-hepatiitin hoito on tarkoitus siirtää THL:n julkaiseman hoitopolun myötä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Jatkossa tavoitteena on hoitaa tartunnan saaneet paikoissa, missä infektiot todetaan: perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa, vankiloissa ja pistämällä huumeita käyttäviä palvelevissa terveysneuvontapisteissä. Hoidossa käytetään uusia, suun kautta otettavia tehokkaita lääkkeitä, jotka aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia.
– Lupaus tasa-arvoisesta kohtelusta on helpotus monelle, sillä tartunnan saaneet kohtaavat jokapäiväisessä elämässään paljon ennakkoluuloja. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät silti pääse hoidon piiriin, jos kunnilla ei ole velvoitetta järjestää hoitoa, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Vuosittain todetaan reilut 1100 uutta C-hepatiittitartuntaa, joista suurin osa on 20–29-vuotiailla nuorilla. Suomessa hoidetaan vuodessa edelleen vähemmän tartunnan saaneita kuin uusia tartuntoja todetaan. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on huomattavasti jäljessä muita Euroopan maita. Hoidossa on lisäksi runsaasti alueellisia eroja, jotka asettavat eri puolella Suomea asuvat eriarvoiseen asemaan.
– C-hepatiitin hoito aiheuttaa kunnille kustannuksia, mutta sen hoitamattomuuden kustannukset ovat vieläkin suuremmat. Kuntapäättäjien on tärkeä kohdentaa C-hepatiitin hoitoon resursseja, jotta hoito voidaan ulottaa kaikkiin tartunnan saaneisiin THL:n hoitolinjausten mukaisesti, sanoo kansanedustaja Sari Tanus, Munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden eduskunnan tukiryhmän puheenjohtaja.
– Resursseja, niin euroja kuin terveydenhuollon henkilöitäkin, tarvitaan riittävästi. Vetoan kuntapäättäjiin eri puolilla Suomea, jotta he seuraisivat ja hoitaisivat tätäkin asiaa kunnissa, Tanus lisää.
Kolmannen sektorin toimijat tekevät Tanuksen mukaan erittäin tärkeää työtä ja tarvitsevat resursseja tärkeään ennaltaehkäisevään ja tukityöhön.
– Potilasjärjestöt ovat valmiita tarttumaan työhön, mutta tähän tarvittavia resursseja ei ole hoitopolusta riippumatta meille myönnetty, Högström sanoo.
Kansanedustaja Sari Tanus on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen. Hän vaatii ministeriötä varmistamaan kuntien riittävät resurssit hoitaa C-hepatiittitartunnan saaneet. Tanus vaatii ministeriötä myös huolehtimaan ennaltaehkäisevän työn toimeenpanosta ja osoittamaan kansalaisjärjestöille tarvittavat resurssit tähän.
C-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. Viruksen saaneista valtaosalle kehittyy krooninen C-hepatiitti, mikä voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasolusyövälle. Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteisiin eliminoida C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä.
Lisätietoja
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
[email protected]
050 536 7258
Sari Tanus
Kansanedustaja, erikoislääkäri
Eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtaja
050 5121 303
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1