Asiantuntijuus lisää sairaanhoitajan työhyvinvointia

Terveydenhoito on ala, joka ei voi tuottaa laadukkaita palveluita, ellei hoitohenkilöstö voi hyvin. Työhyvinvoinnin strategisen merkityksen tiedostaminen on kuitenkin päätöksenteossa ohutta, sanotaan työhyvinvointia laajasti tarkastelevassa Hoitotyön vuosikirjassa 2014 – Työhyvinvoinnin keinot. Kirja julkistetaan Sairaanhoitajapäivillä torstaina 27.3.

- Hyvinvointitutkimusten mukaan ihmiset haluavat tulla kohdelluiksi hyvin, oikeudenmukaisesti ja arvostetusti työssään. He haluavat osallistua päätöksentekoon sekä käyttää ammattitaitoaan ja kehittää sitä mahdollisimman pitkälle. Vain hyvinvoiva työtään kehittävä työntekijä ja työyhteisö voivat tarjota laadukasta ja tuottavaa hoitoa, kirjaa toimittanut Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Eva Tilander sanoo.

Oman työn asiantuntijuuden ja työhyvinvoinnin välinen suhde on merkittävä. Kun asiantuntijuus lisääntyy, myös työhyvinvointi lisääntyy.

”Alkutaipaleen vaikeuksien ja kuormituksen jälkeen asiantuntijuuden kehittyminen on jopa yksi työhyvinvointia merkittävimmin edistäneistä seikoista.”, eräs sairaanhoitaja totesi.

Asiantuntijuuden kehittymisen edellytyksenä on, että kollegat, esimiehet ja koko organisaatio arvostavat ja tukevat sen kehittämistä. Osaamisen jakamisesta ja ylläpitämisestä syntyy parhaimmillaan työn imua, joka säteilee niin potilaaseen kuin työyhteisön jäseniin.

”Kyse ei ole pelkästä työhyvinvoinnista, vaan siitä, että työtä tehdessään kokee saavansa myös hyvinvointia työstä.”

Urakehitysmahdollisuudet lisäävät alan vetovoimaa

Suomessa kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävien kehittäminen on vielä alkuvaiheessa, mutta tutkimusnäyttöä maailmalta on siitä, että niiden avulla voidaan sekä parantaa potilaan hoitoa että lisätä sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä. Vaativat asiantuntijatehtävät avaavat sairaanhoitajille uusia urakehitysmahdollisuuksia ja lisäävät myös alan vetovoimaa.

Osaavien ammattilaisten pysyminen kliinisessä työssä lähellä potilasta on kestävä ratkaisu tulevaisuuden työvoimapulaan. Huomiota tulee kiinnittää etenkin nuorten sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen. Tutkimusten mukaan he harkitsevat muita useammin ammatista lähtemistä.

Nuoret sairaanhoitajat tarvitsevat kollegoiden tukea

Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien siirtyminen työelämään on todettu haastavaksi. Alun innostuksen jälkeen tulee huoli ja epävarmuus pärjäämisestä. Sairaanhoitajan ammatti on vaativa ja työvuoron aikana vastuu potilaiden hyvinvoinnista on sairaanhoitajalla. Nuori työntekijä tarvitsee tukea kokeneilta kollegoilta ja esimiehiltä.

Positiiviset roolimallit tukevat nuoren kasvua ammattiin. Kansainvälisesti hyviä tuloksia on saatu perehdytysohjelmien ja mentoroinnin hyödyntämisestä. Parhaat tulokset on saatu ohjelmista, jotka ovat kestäneet vähintään 3-6 kuukautta.

KUTSU: Tervetuloa keskustelemaan työhyvinvoinnista torstaina 27.3.!

Kirjan kirjoittajat keskustelevat työhyvinvoinnista kävijöille avoimessa Sairaanhoitajapäivien kollegakahvilassa torstaina 27.3. klo 14.30 – 15.30 Messukeskuksessa Helsingissä. Mukana ovat mm. työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori Marja-Liisa Manka, työterveyspsykologi Tiina Suomala, johdon ja esimiesten ohjaaja Pirkko-Liisa Vesterinen, hoitotieteen professori Arja Häggman-Laitila ja innovaatiojohtaja Ari Heiskanen.

Lisätietoja:
Asiantuntija Eva Tilander, Sairaanhoitajaliitto, eva.tilander@sairaanhoitajaliitto.fi, puh. 044 529 0036
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Laura Niemi, laura.niemi@sairaanhoitajaliitto.fi, puh. 050 373 8602
Lisätietoja: https://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat/kollegakahvila

Arvostelukappaleet:
Fioca Oy, Mallu Salkonen, mallu.salkonen@fioca.fi

Hoitotyön vuosikirja 2014 – Työhyvinvoinnin keinot. Iiri Ranta ja Eva Tilander (toim.). Suomen Sairaanhoitajaliitto ry. Fioca Oy. Helsinki 2014. ISSN 0786.1265. ISBN 987-957.8944-57-0