Laiminlyönti on lapsen kaltoinkohtelun yleisin muoto. Lapsen perustarpeiden, kuten hammashoidon laiminlyöntiä on mahdoton peittää. Suunterveyden ammattilaisilla onkin tärkeä rooli laiminlyönnin ja fyysisen kaltoinkohtelun tunnistamisessa.
Lapsen kaltoinkohtelu on yhä kasvava ongelma. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan laiminlyöntiä kokee arviolta 10 % lapsista. Laiminlyönnistä ja sen esiintyvyydestä on kuitenkin vähän tutkimustietoa, sillä kaltoinkohtelun vähät tutkimukset keskittyvät pahoinpitelyyn ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kaltoinkohtelun eri muodot (laiminlyönti, henkinen väkivalta, fyysinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapselle aiheutetut sairaudet) esiintyvät usein limittäin. Monimuotoista laiminlyöntiä on mukana jossain määrin kaikissa kaltoinkohtelutapauksissa, ja kaikkiaan laiminlyötyjen lasten lukumäärä on suurempi kuin muulla tavalla kaltoinkohdeltujen lasten. Vaarallisinta laiminlyönti on imeväis- ja leikki-ikäisillä.
Suu voi paljastaa muuten hankalasti tunnistettavan laiminlyönnin. Lapsen pahoin reikiintyneet hampaat, suun alueen tulehdukset ja hammaslääkärikäyntien toistuva peruminen voivat kertoa hoidon laiminlyönnistä, mutta myös muusta lapsen kaltoinkohtelusta. Vakavat suunterveyden ongelmat heikentävät lapsen elämänlaatua, aiheuttavat tarpeetonta kipua, vaikuttavat lapsen normaaliin kasvuun sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Laiminlyönnin voi paljastaa myös lapsen käyttäytyminen vanhemman seurassa sekä lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus.
Suunterveyden ammattilaiset voivat tunnistaa myös ensimmäisinä fyysisen kaltoinkohtelun. Tutkimusten mukaan yli puolet lapsen fyysisestä pahoinpitelystä kohdistuu pään, kasvojen ja kaulan alueelle. Lapsilla yleisten hammastapaturmien yhteydessä taustalla voi olla myös fyysisen pahoinpitelyn mahdollisuus. Hammasvauriot, mustelmat, hankaumat ja palovammat kasvoissa voivat johtaa kaltoinkohtelun jäljille.
Lastensuojeluilmoitus on keino tarjota apua
Lastensuojelulaki (LSL 25 §) velvoittaa kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään viipymättä lastensuojeluilmoituksen, kun he havaitsevat tai epäilevät lapsen kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelun mahdollisimman varhainen havaitseminen ja siihen puuttuminen on lapsen etu. Kaltoinkohtelun aiheuttamat fyysiset vammat paranevat yleensä, mutta psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.
Ammattilaisten tulee tietää kaltoinkohtelun merkit, pitää tietonsa ajan tasalla kouluttautumalla ja osata toimia tilanteessa. Suunnitelmallinen ja moniammatillinen yhteistyö parantaa lapsen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyä, tunnistamista sekä lasten sekä perheiden tukemista ja auttamista. Erityisen tärkeässä roolissa ovat terveyskeskukset.
On tärkeää muistaa, ettei lastensuojelun mukaan pyytäminen ole rangaistus, vaan keino tarjota apua lapselle ja perheelle.
Tervetuloa kuuntelemaan myös LL, foniatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Päivi Lindholmin luentoa ”Lapsi ja nuori tämän päivän Suomessa” la 19.3. klo 9.10-10.10 Apollonia Symposiumiin (Oulun yliopisto, Linnanmaan kampus, Saalastinsali, Pentti Kaiteran katu 1).
Lisätietoja:
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen, [email protected], p. 045 1345 372
Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja ePressi.com
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1