Muistisairaiden kuntoutuminen ja kuntoutumisen tuki vaativat erityisosaamista. Etelä-Karjalassa osaamista haluttiin vahvistaa, jotta löydetään oikeat tavat toimia.
"Yksin julkisen sektorin kanssa tätä ei ratkaista, vaan tarvitaan erilaisia toimijoita", kehittämisjohtaja Merja Tepponen Eksotesta vahvistaa.
Tepponen kertoo, että MuistiApu-hankkeessa tavoite oli asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakaslähtöisyys toteutuikin asiakasfoorumeissa, jotka luotiin niin muistisairaiden kuin heidän omaistensa kuulemiseen. Myös muistikuntoutuksen kokonaistoimintamalli alueelle toteutui.
Yrityksiltä palvelumalleja kuntoutukseen ja pärjäämiseen
Mukaan saatiin myös eri alojen yrityksiä, joilla oli kiinnostusta kehittää liiketoimintaa ja osaamista muistisairaiden kuntoutukseen ja arjessa selviämiseen. Alueen yritykset tavoitetaan jatkossa muistiosaaja-yritysverkoston kautta.
Yritysten osallistuminen MuistiApu-hankkeeseen oli varsin konkreettista. Jokainen mukana ollut taho loi oman palvelumallinsa; esimerkkeinä vaikka kuvayhteyden hyödyntäminen muistikuntoutuksessa, muistiosaaja-yritysverkoston luominen, muistisairaiden yksilöllinen ja ryhmämuotoinen fysioterapia, kuntouttavat kotitoimet, ensitiedon malli sekä vertaistukimalli kuntoutujalle ja läheiselle.
Nuoretkin mukaan
Hankkeen aikana otettiin käyttöön muun muassa kotihoidon ja varhaisvaiheen tueksi ensitiedon antaminen sekä muistikoordinaattoritoiminta. Muistikoordinaattorit ottavat kokonaisvastuun muistisairaan kotona asumisen tukemisesta ja toimivat tiiviissä yhteistyössä muistisairaan, hänen läheistensä ja muiden ammattilaisten kanssa. Ensitiedon antajina voivat toimia myös aiheeseen koulutetut yritykset. Eksoten organisaatiossa lisättiin koko henkilöstön koulutusta muistisairauksista ja -kuntoutuksesta.
Järjestöpuolella Etelä-Karjalan Muisti ry ja Kaakkois-Suomen 4H-piiri olivat tärkeässä roolissa. Tepponen nostaa erityisenä ilon aiheena esiin paikallisen 4H-toiminnan kautta mukaan saadut nuoret. Nuoret antavat käytännön apua kotiin – käyvät kaupassa, auttavat kotitöissä tai tietokoneen kanssa.
"Nuoret toimivat hankkeessa miniyrittäjinä ja alihankkijoina. 4H koulutti nuoria muistikuntoutujan kohtaamiseen. Nuoret hyödynsivät ideoitaan, ja loivat esimerkiksi pesulatoimintaa", Tepponen kertoo.
Tarvitaan niin keskustelua kuin tekoja
Tepponen toivoo enemmän yhteiskunnallista keskustelua muistisairauksien näkymisestä arjessa.
"Se ei ole elämän loppu, jos muistisairaus tulee. Yhteiskunta ja sen eri toimijat voivat auttaa, jotta muistisairas voi elää vielä pitkään kotona. Nuoret ja kolmannen sektorin toimijat – voi lähteä vaikka kauppaan, kun on apua. Muistisairautta ei tarvitse pelätä eikä hävetä."
Tepponen pitää Tekesin roolia hankkeessa onnistuneena. Ohjausryhmän kautta annettu neuvonta hankkeen eri toimijoiden näkökulmista sekä tietysti rahoitus tukivat hankkeen viemistä eteenpäin.
Tärkeintä on, että hankkeen päättymisestä huolimatta muistikuntoutuksen kehittäminen jatkuu. Verkostot on luotu, ja muistikuntoutus on ottanut alueella askeleen eteenpäin.
Lisätietoja
Kehitysjohtaja Merja Tepponen
p. 0400 655 197
merja.tepponen (at) eksote.fi
Kuva: Shutterstock