Miten muotoilusta tuli tärkeä osa suomalaisia teollisia tuotteita? Miten muotoilu on vaikuttanut suomalaisyritysten menestykseen? Millaiselta muotoilutyö näyttää tulevaisuudessa? Muun muassa nämä kysymykset nousivat esille Mikkelissä 10.5.2012 järjestetyn Teollisen muotoilun tarinoita -seminaarin puheenvuoroissa. Seminaarissa esiintyivät vuorineuvos Krister Ahlström, Uumajan yliopiston muotoilukoulun rehtori Anna Valtonen, teollinen muotoilija Jorma Pitkonen, Rocla Oyj:n muotoilupäällikkö Kero Uusitalo, Vuoden 2011 teollinen muotoilija Pekka Harni sekä Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Muotoilun laitoksen professori Pekka Korvenmaa.
Seminaarin puheenvuorot käsittelivät eri näkökulmista teollisen muotoilun ja muotoilijan työn historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta sekä muotoilun historian taltioinnin tärkeyttä. ”Ensimmäinen teollinen muotoilijasukupolvi aloitti työnsä 1960-luvun lopulla, ja sen jälkeen ala on kehittynyt edelleen, vaativan ja laajenevan kysynnän ohjaamana. Muotoilu oli aloittanut tärkeän tehtävänsä uudenlaisen kilpailukyvyn rakentajana. Tänään jokainen menestyvä yritys on myös muotoiluosaaja, joka tietää kokemuksesta, että huonosti muotoiltu tuote ei menesty”, kertoi seminaarin pääpuhujana toiminut vuorineuvos Krister Ahlström muotoilun merkityksen noususta.
Uumajan yliopiston muotoilukoulun rehtori Anna Valtonen käsitteli puheessaan teollisen muotoilijan työn muuttumista vuosikymmenten kuluessa, ja hahmotteli myös muotoilijoiden työn tulevaisuuden suuntaviivoja. Jo nykyäänkin teollisia muotoilijoita löytyy perinteisen tuotemuotoilun lisäksi esimerkiksi palvelukehityksessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa, mutta Valtonen näkee muotoilijan työnkuvan muuttuvan edelleen ja laajenevan tulevaisuudessa yhä uusille toimialueille. Anna Valtonen, samoin kuin Aalto-yliopiston professori Pekka Korvenmaakin, kokevat tärkeäksi muotoilun historian dokumentoimisen. ”Tästä on erinomaisena esimerkkinä FIDA-kokonaisuus. Se antaa mahdollisuuden historian proaktiiviseen, muotoilukoulutukseen soveltuvaan käyttöön. Näin tulevat muotoilijat voivat suhteuttaa ratkaisunsa ja toimintatapansa ammattikuntansa historialliseen jatkumoon”, pohti Pekka Korvenmaa teollisen muotoilun arkiston FIDA:n mahdollisuuksia toimia apuna muotoilijoiden koulutuksessa.
Teollisen muotoilun tarinoita -seminaarin järjestivät Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston yhteydessä toimiva Finnish Industrial Design Archives (FIDA), Digitalmikkeli-verkosto sekä Mikkelin kesäyliopisto. ”Ajatus teollisen muotoilun seminaarin järjestämisestä lähti tavoitteesta tehdä tunnetuksi teollisen muotoilun arkistoa FIDA:a. Tällainen muotoilualan huipputapahtuma onkin aivan ainutlaatuinen Mikkelissä. On erittäin hienoa, että seminaariin saatiin esiintyjiksi suomalaisen teollisen muotoilun kärkinimet”, kertoi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston johtaja Jarmo Luoma-aho.
Lisätietoja:
Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, puh. 044 321 3421, [email protected], www.elka.fi/fida
FIDA eli Finnish Industrial Design Archives on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa. Arkiston toiminnan käynnistämisessä ovat olleet vahvasti mukana vuorineuvos Krister Ahlström sekä teollinen muotoilija Jorma Pitkonen. FIDA vastaanottaa ja säilyttää pysyvästi teollisen muotoilun prosesseissa syntyviä aineistoja sekä edistää teollisen ja käyttäjälähtöisen muotoilun tutkimusta tarjoamalla aineistoja kaikkien muotoilusta kiinnostuneiden saataville.
FIDA toimii Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) yhteydessä Mikkelissä. Elka on valtakunnallinen yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen asiakirjojen säilyttämis- ja tutkimuspaikka. FIDA ja Elka ovat osa Miktech Oy:n koordinoimaa Digitalmikkeli-klusteria www.digitalmikkeli.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1