Seurantaryhmä: Langattomat yhteydet haaste viestinnän esteettömyydelle

Siirtyminen langattomaan tekniikkaan saattaa tuoda ongelmia viestinnän esteettömyyteen. Vammaisjärjestöissä on epätietoisuutta erityisesti siitä, miten tekstipuhelimet, turvapuhelimet, etätulkkaus ja yhteydet kodin hälytyskeskuksiin toimivat langattomalla tekniikalla. Suomessa tällaisten palvelujen käyttäjiä on noin 30 000.

Siirtyminen langattomaan tekniikkaan saattaa tuoda ongelmia viestinnän esteettömyyteen. Vammaisjärjestöissä on epätietoisuutta erityisesti siitä, miten tekstipuhelimet, turvapuhelimet, etätulkkaus ja yhteydet kodin hälytyskeskuksiin toimivat langattomalla tekniikalla. Suomessa tällaisten palvelujen käyttäjiä on noin 30 000.

Näin todetaan viestinnän esteettömyyden seurantaryhmän tuoreessa väliraportissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama seurantaryhmä pitää viestintä- ja tietotekniikan kehitystä erityisryhmien kannalta valtaosaltaan positiivisena. Viestintäpalvelut ja päätelaitteet ovat lisänneet erityisesti aistivammaisten mahdollisuuksia uudenlaiseen vuorovaikutukseen.

Toisaalta työryhmä pitää haasteellisena sitä, että verkkoon siirrettävät palvelut pystytään toteuttamaan mahdollisimman esteettömällä tavalla. Tähän haasteeseen tulee vastata nopeasti ja konkreettisilla toimenpiteillä. Julkisen sektorin tulisi ottaa edelläkävijän rooli esteettömien verkkopalvelujen toteuttajana.

Langattomat tekniikat eivät nykyisellään taivu tiettyihin esteettömyyden vaatimuksiin. Viittomakielisten osalta ongelma koskee teksti- ja kuvapuhelimien käyttömahdollisuuksia. Toistaiseksi ei kiinteän yhteyden korvaavaa langatonta järjestelmää ja tekniikkaa ole löytynyt.

Työryhmän mielestä onkin huolehdittava siitä, etteivät vammaisten ihmisten tarvitsemat palvelut tekniikan muuttuessa unohdu ja katoa. Palveluiden ei tule olla sidottuja yhteen ainoaan teknologiaan.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös laajakaistayhteyksien nopeuteen. Yleispalveluksi määrätty vähintään yhden megabitin sekuntinopeus on askel oikeaan suuntaan, vaikkakaan asymmetrisenä ei vielä täysin tyydyttävä. Vähimmäisnopeus koskee vain tulevaa yhteyttä.

Esimerkiksi viittomakielinen asiointi verkossa ja etätulkkauspalvelujen käyttö edellyttävät sitä, että yhteyden lähtönopeus on riittävän suuri. Siksi myös lähtevän liikenteen yhteysnopeudelle tulisi asettaa vähimmäistaso.

Hallituksen laajakaistahankkeen tavoitteena on, että vuonna 2015 jokainen kotitalous ja yritys on korkeintaan kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Tämä helpottaa myös suuria nopeuksia vaativien verkkopalvelujen käyttöä.

Viestinnän esteettömyyden toimenpideohjelma käynnistyi vuonna 2005 ja päättyy vuoden 2010 lopussa. Seurantaryhmä raportoi ohjelman edistymisestä vuosittain.

Lisätietoja

seurantaryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Aleksandra Partanen, puh. (09) 160 28671 tai 040 505 6124

Julkaisu

Kohti esteetöntä viestintää. Toimenpideohjelman seurantaraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2010. Verkkoversio osoitteessa www.lvm.fi

.