Uutta televisiota ostava joutuu kirjaamaan monta asiaa muistilistalleen, sillä olohuoneen entinen valtias elää nyt siirtymävaihetta. Tv-ohjelmien lähetystekniikka muuttuu ja katselutottumukset ovat murroksessa. Samaan aikaan myös televisioiden ja muiden päätelaitteiden kehitys etenee huimaa vauhtia.
Katsoja haluaa päättää yhä itsenäisemmin, missä, milloin ja miltä laitteelta hän ohjelmia ja elokuvia katsoo. Hänellä on yhä useammin myös useita erilaisia päätelaitteita, joita voi käyttää ohjelmien katseluun. Esimerkiksi älypuhelimet ja tabletit ovat yleistyneet voimakkaasti yli 40-vuotiailla. Televisio pitää silti pintansa; 89 prosentilla Näin Suomi viihtyy -tutkimukseen vastanneista on televisio.
Tutkimuksen mukaan noin puolet tv-ohjelmista katsotaan reaaliajassa tv-kanavilta. Yhä useammin katselu tapahtuu kuitenkin muulloin kuin ohjelmien lähetysaikana. Katselu tapahtuu esimerkiksi omilta tallenteilta, suoratoistopalveluilta, kuukausimaksullisilta tilausvideopalveluilta, kanavien omilta palveluilta tai elokuvia ja sarjoja vuokraamalla. 15–17-vuotiaista joka toinen on katsellut säännöllisesti ohjelmia mobiililaitteella jo useamman vuoden ajan. Tänä päivänä mobiilikatselu on aiempaa yleisempää myös vanhempien ikäpolvien keskuudessa.
– Näin Suomi viihtyy -tutkimuksen mukaan erityisesti 41–50-vuotiaiden suomalaisten mobiililaitteiden käyttö tv-ohjelmien katselussa yleistyi. Myös 65–75-vuotiaissa on yhä enemmän mobiililaitteelta katsojia, kertoo Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnasta vastaava Ani Korpela.
Korpelan mukaan katsomisen päätelaite vaihtelee luontevasti tilanteen mukaan. Bussissa tai odottaessa voi katsoa tv-sarjaa mobiililaitteelta. Elokuvaa taas voidaan kokoontua katsomaan yhdessä perheen tai ystävien kanssa isolta tv-ruudulta.
Katsomisen tapojen lisäksi myös tv-ohjelmien lähetystekniikka ja televisioiden ominaisuudet muuttuvat.
– Teräväpiirron mahdollistavaan DVB-T2-lähetystekniikkaan siirrytään vuoden 2017 alkupuolella ja kokonaan vuonna 2020. Silloin antennitalouksissa on viimeistään oltava teräväpiirtolähetykset mahdollistava televisio tai digiboksi. Tämä vaikuttaa televisiota nyt ostavien antennitalouksien valintoihin, kertoo liiketoimintajohtaja Matias Castrén.
Elisan myyntivalikoiman televisiot ovat kaikki teräväpiirtolähetyksiin sopivia. Elisalla on ollut televisioita myynnissä keväästä 2016 lähtien.
Näin Suomi viihtyy -tutkimus televisio-ohjelmien katsomisen muutoksesta julkaistiin lokakuussa 2016. Prior Oy:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi noin 1300 suomalaista, iältään 15–75-vuotiaita.
Television ostajan opas: Nämä asiat on hyvä tietää, kun valitsee tulevaisuuden tarpeisiin sopivaa televisiota
1 Tarkista, että kuvan tarkkuus riittää tarpeisiisi
Jos television kuvaa katsoo tarpeeksi läheltä, ruudulta erottaa yksittäisiä pikseleitä eli kuvapisteitä. Mitä enemmän pisteitä, sitä tarkempi kuva. Kuvan tarkkuus eli resoluutio ilmoitetaan kertomalla, montako pikseliä kuvassa on vaaka- ja pystysuunnassa.
Suurin osa myynnissä olevista televisioista on Full HD -standardin mukaisia. Niissä on 1920 pikseliä vaakasuunnassa ja 1080 pikseliä pystysuunnassa. Tarkkuuden lisäksi keskeinen termi on virkistystaajuus, joka kertoo, montako kertaa sekunnissa kuva piirretään ruudulle uudestaan. Full HD:n rinnalle tulleet, uusimmat televisiomallit ovat nykyään UHD-tarkkuuden televisioita. Silloin kuvassa on pikseleitä 3840 vaakasuunnassa ja 2160 pystysuunnassa.
2 Mieti, miltä etäisyydeltä katsot televisiota ennen kuin valitset kuvaruudun koon
Karkeana nyrkkisääntönä television katseluetäisyyden tulisi olla noin 1,6 kertainen kuvaruudun lävistäjään. Esimerkiksi 55-tuumaisen Full HD -television optimaalinen katseluetäisyys on siis noin 2,2 metriä.
3 Selvitä kuvan kontrastisuhde
Television kontrastisuhde kertoo, miten suuri ero television tuottamalla valkoisella ja mustalla on. Mitä suurempi lukema, sen näyttävämpi kuva.
Mikäli rahapussi antaa myöten, kannattaa kotiin kantaa suoraan OLED-tekniikkaan perustuva televisio. Sellaisen television musta on täysin mustaa. Halvemmissa televisioissa käytetään tekniikkaa, joka tarvitsee koko ajan vähän taustavaloa. Tällöin mustinkin yö on ruudulla hitusen harmaa.
4 Valitse ruutu katselumieltymyksiesi mukaan
Katsojan kuvan sisälle tehokkaammin imevän kaarevan ruudun tekniikka sopii parhaiten sellaiselle, joka katsoo itsekseen elokuvia. Kaikkeen sisältöön se ei sovi. Esimerkiksi jääkiekko voi näyttää hassulta kaarevassa ruudussa. Kaarevan ruudun kuva kärsii, jos sitä katsotaan sivusta. Silloin suora ruutu on varmin valinta.
5 Varmista, että älytelevisiossa on tärkeimmät nettipalvelut
Smart TV eli älytelevisio tarkoittaa sitä, että telkkarilla voi katsella muitakin kuin perinteisiä tv-kanavia. Nettipalveluiden toivelistalla kannattaa pitää ainakin Yle Areena, Googlen videopalvelu, Netflix, HBO, ViaPlay ja YouTube.
Jos videosisältöjä voi lähettää puhelimesta suoraan televisioon, valikoima laajenee. Yhteistoimintaa puhelimen kanssa voidaan kutsua esimerkiksi nimillä Miracast, WiDi tai Mobile to TV.
6 Tarkista television input lag, jos pelaat siinä pelejä
Mikäli tarkoitus on käyttää telkkaria pelaamiseen, on hyvä tarkistaa television "input lag". Se tarkoittaa viivettä kuvan lähettämisestä konsolin hdmi-liitännästä siihen pisteeseen, että kuva lopulta piirtyy ruudulle. Televisiota katsellessa ei ole mitään väliä sillä, piirtyykö kuva ruudulle muutaman millisekunnin myöhemmin, mutta tosissaan pelatessa sen huomaa.
7 Varmista, että televisio on valmis teräväpiirtolähetyksiin
Vuoden 2017 alkupuoliskolla siirrytään DVB-T2-lähetyksiin asteittain, ja vuoden 2020 maaliskuun loppuun mennessä kaikki lähetykset ovat DVB-T2-lähetyksiä. Televisiosta pitää löytyä oikeanlaiset virittimet, jotta HD-kanavat saadaan näkyviin nyt ja tulevaisuudessa. Pelkkä HD Ready -merkintä ei takaa, että laitteella pystyisi vastaanottamaan HD-lähetyksiä antenniverkossa, jos T2-viritin puuttuu.
Laajemman television osto-oppaan ja muita vinkkejä löydät osoitteesta http://yksityisille.hub.elisa.fi/9-vinkkia-television-ostamiseen/
Vinkit ovat tiedotusvälineiden vapaasti hyödynnettävissä ja jatkojalostettavissa. Kaikki yhdeksän vinkkiä löydät osoitteesta elisa.fi/ideat
Kaikki Ideat-sisällöt ovat tiedotusvälineiden vapaasti hyödynnettävissä.
Lisätietoja:
Mediadesk, p. 050 305 1605, [email protected]
Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen. Suomessa Elisa on mobiililiittymien markkinajohtaja. Yhteistyö Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 200 000. Liikevaihto vuonna 2015 oli 1,57 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 4 100. www.elisa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1