Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen teettämän mielipidekyselyn mukaan Pyhäjoen ja Eurajoen asukkaat torjuvat Fennovoima Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijoittamisen omaan kuntaansa. Pyhäjoella loppusijoituslaitosta vastusti 68 prosenttia vastaajista. Eurajoella vastustajia oli hieman vähemmän, 64 prosenttia vastaajista. Pyhäjoella hankkeen hyväksyi vain 14 prosenttia vastaajista, Eurajoella 17 prosenttia.
Erityisesti naiset torjuvat ydinjätehaudan. Pyhäjoella vain kuusi prosenttia naisista kannatti Fennovoiman ydinjätteiden loppusijoitusta omaan kuntaansa. Vastustajia oli 81 prosenttia. Eurajoellakin, missä Posiva Oy rakentaa omaa kapselointi- ja loppusijoituslaitostaan Olkiluotoon, 70 prosenttia naisista oli hanketta vastaan. Yhdeksän prosenttia naisista Eurajoella hyväksyi laitoksen Eurajoelle.
– Vastustus Pyhäjoella ei ole yllätys. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikanvalinta on kaikkialla maailmassa hyvin ongelmallista, tutkijatohtori Matti Kojo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta toteaa.
– Eurajoellakin, missä kunta on jo hyväksynyt Posivan laitoksen, suhtautuminen Fennovoiman ydinjätteisiin on hyvin torjuvaa. Vaikka Eurajokea voidaan pitää ”ydinkeitaana”, niin Fennovoima uutena toimijana ei saa merkittävää vetoapua.
– Fennovoima joutuu perustelemaan hankkeensa, rakentamaan vuoropuhelua ja hakemaan luottamusta toimilleen. Tässä mielessä on yllätys, miten vähän Fennovoima on panostanut vuoropuheluun. Ilmeisesti yhtiö luottaa siihen, että sillä on aikaa hakea jonkinlaista ratkaisua”, Kojo sanoo.
Fennovoima käynnisti oman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman kesällä 2016. YVA-ohjelmassa vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina tarkastellaan Eurajokea ja Pyhäjoella sijaitsevaa Sydännevan aluetta. Yhtiö on ilmoittanut valitsevansa loppusijoituspaikan 2040-luvulla. Fennovoima on hakenut rakentamislupaa Hanhikivi 1-ydinvoimalaitosyksikölle Pyhäjoelle.
Valtioneuvoston aiemmin asettamien ehtojen mukaisesti Fennovoima yritti neuvotella loppusijoitusta koskevasta yhteistyöstä Posivan ja sen omistajien kanssa, mutta Posiva torjui neuvottelut.
Molemmissa kunnissa neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että Säteilyturvakeskus on moraalisesti luotettava toimija ydinjätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Pyhäjoella 37 prosenttia vastaajista piti Fennovoimaa moraalisesti luotettavana, Eurajoella vain 23 prosenttia vastaajista. Posivan osalta vastaava luku oli Pyhäjoella 47 prosenttia ja Eurajoella 57 prosenttia.
Asukaskyselyn aineisto kerättiin puhelin- ja internethaastatteluina marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Eurajoella vastausprosentti oli 33 (n=250) ja Pyhäjoella 44 (n=204). Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (projekti Yhteiskunnallis-institutionaalinen ydinpolttoainesyklin sääntely Suomessa ja Ruotsissa) ja Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT).
Tutkimustuloksia esitellään perjantaina 6.10. työ- ja elinkeinoministeriössä järjestettävässä kutsuseminaarissa, jonka aiheena on ydinjätehuollon yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Matti Kojo, Tampereen yliopisto
050 428 0881, [email protected]
Professori Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto
040 805 4168, [email protected]
Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma:
http://kyt2018.vtt.fi/
Työ- ja elinkeinoministeriön kutsuseminaari perjantaina 6.10. klo 10–12.15.
http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/seminaari-ydinjatehuollon-yhteiskunnallisesta-hyvaksyttavyydesta
Tutkimushankkeen aikaisemmat tiedotteet:
https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/suomalaiset-vierastavat-toisen-ydinjatehaudan-rakentamista-ja-ydinjatteiden
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1