Data-analytiikan globaali osaajapula uhkaa digitalisaation onnistumista

Datatieteiden osaamisvaje vaikeuttaa esimerkiksi terveydenhuollon tehostamista, energiasiirtymän toteuttamista ja kyberrikollisuuden torjuntaa. Suomi on jo menettämässä kilpailuetuaan data-analytiikan osaajapulan vuoksi, toteaa SAS Instituten maajohtaja Pasi Helenius.

Maailman johtavan analytiikkayrityksen SAS Instituten teettämän kansainvälisen Datatieteen työmarkkinat -tutkimuksen (1) mukaan datatieteiden osaamisen tarve kasvaa voimakkaasti, kun yhä useammat organisaatiot ottavat käyttöön tekoälyä, koneoppimista ja data-analytiikkaa.

Osaajapula on ilmeinen: korkeintaan vain kolme viidestä tutkimukseen osallistuneesta yrityspäättäjästä uskoo omaavansa riittävästi työvoimaa kaikkiin datatieteiden tarpeisiinsa. Keskimäärin he kokevat, että vajeen korjaamiseksi olisi palkattava tai uudelleenkoulutettava 7–10 henkilöä.

Tutkimuksesta selviää, että laajalti yritysten käytössä ovat jo analytiikka, big data, tiedonhallinta sekä datan kuratointi ja visualisointi. Lisäksi suurin osa joko jo käyttää tekoälyä/koneoppimista tai suunnittelee aloittavansa niiden käytön seuraavien 1–2 vuoden aikana.

SASin Suomen maajohtajan Pasi Heleniuksen mukaan data ja analytiikan osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten digitalisaatio onnistuu paitsi yksittäisten toimijoiden, myös koko yhteiskunnan kannalta. Osaamisen ja tiedon puute vaikeuttaa esimerkiksi terveydenhuollon tehostamista, tarvittavan energiasiirtymän toteuttamista ja lisääntyvän kyberrikollisuuden torjuntaa.

– Päteviä datatieteen osaajia ei ole tarpeeksi saatavilla ja rekrytointimarkkinat ovat muuttuneet. Yritykset etsivät kehittäjiä, tekoälyasiantuntijoita ja data-analyytikkoja parhaillaan muista maista. Suomi on menettämässä kilpailuetuaan analytiikan osaajapulan vuoksi. Jos mitään radikaalia ei tehdä, osaamisen puute rajoittaa kasvua ja pahentaa tulevan taantuman vaikutuksia. Se ei ole suuri ongelma vain yrityksille, vaan koko yhteiskunnalle, Helenius sanoo.

Data-analytiikka vajaakäytöllä päätöksenteossa

SAS Instituten vuonna 2021 teettämä haastattelututkimus (2) osoittaa, että neljä kymmenestä data-analyytikosta on tyytymätön siihen, miten heidän organisaatiossaan käytetään data-analytiikkaa. Yhtä moni (42 prosenttia) uskoo, että yritysjohto ei hyödynnä analytiikkaa päätöksenteossa.

– Ammattitaitovajeen tunnistaminen on vielä yksinkertaista, mutta johdon vakuuttaminen rekrytointi- tai koulutustarpeesta voi olla vaikeampaa. Data-analytiikka on välttämätöntä tärkeille teknologia-alueille, kuten tekoälylle ja koneoppimiselle, mutta ihmiset, jotka eivät ole suoraan tekemisissä data-analytiikan kanssa, eivät usein ymmärrä sen merkitystä.

Heleniuksen mukaan data-analytiikasta on tultava olennainen osa liiketoimintaa päätöksenteon parantamiseksi, mutta monet organisaatiot ovat jumissa vanhoissa rakenteissa ja ajattelussa.

– Vielä on paljon tehtävää todellisen arvon tuottamiseksi data-analytiikan avulla. Yritysten, viranomaisten ja organisaatioiden on muututtava voidakseen kehittyä ja kasvaa kestävästi. Yrityspäättäjien tulisi lisätä ymmärrystään siitä, miten eri-osa-alueet liittyvät toisiinsa, kuinka data-analytiikka vaikuttaa liiketoimintaan ja miten he voivat sitä hyödyntää liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tietoa tutkimuksesta

• Coleman Parkes Researchin 24.11.2021–3.2022 toteuttamaan Data Science Labour Market -tutkimukseen osallistui 111 yrityspäättäjää Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
• Data-analyytikkojen keskuudessa tehtyyn kyselyyn vastasi vuonna 2021 yhteensä 277 data-analyytikkoa eri puolilta maailmaa, mukaan lukien TechTargetin jäsenet. Kyselyä täydennettiin syvähaastatteluilla ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Raportti on ladattavissa verkossa.

Lisätietoja:

SASin maajohtaja Pasi Helenius, p. 044 3350 460, [email protected]