Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Yliopistojohdolta lähes valmis ohjelma yliopistouudistuksen toiseen vaiheeseen

Teknologiateollisuus ry

Yliopistojohdolta lähes valmis ohjelma yliopistouudistuksen toiseen vaiheeseen

Tiedote.
Julkaistu: 20.03.2015 klo 12:10
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

EVA:n tänään julkistamassa Innovaatioiden perusta murenee -analyysissä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiteyttävät osuvasti Suomen yliopistojärjestelmän haasteet. Raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset antavat monilta osin erinomaisen perustan lisätä yliopistoverkostomme kilpailukykyä.

Toimenpide-ehdotusten taustalla on syvä huoli siitä, että Suomi on viime vuosina menettänyt asemiaan sekä tieteen tasoa että innovaatiokyvykkyyttä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa Tanskan, Hollannin ja Sveitsin kaltaisille verrokkimaille. Samanaikaisesti osa Aasian maista kirii lännen etumatkaa kiinni.

Mustajoki ja Teeri kiteyttävät ja perustelevat yliopistoverkoston haasteet osuvasti
-       yliopistokenttä on tehoton ja hajanainen
-       oppituolijärjestelmä jähmettää ainevalikoiman
-       kaikkien ei pidä opettaa kaikkia
-       liikaa keskinkertaista tutkimusta
-       strateginen kokonaisnäkemys tulevaisuuden korkeakouluverkostosta haussa
-       rahoitusuudistus jäi puolitiehen
-       mittarit yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle puuttuvat
-       kansainvälinen yhteistyö ontuu

Lisää tehokkuutta ja laatua

Kirjoittajatiimi ehdottaa, että yliopistojen opetus- ja tutkimusyksiköiden määrä tulisi puolittaa nykyisestä 272 yksiköstä alle 140 yksikköön.

- Globaali kilpailu osaamisesta varmasti kiristyy edelleen. Tarve kohdistaa resursseja tehokkaasti nimenomaan opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiseen kasvaa. On ilahduttavaa, että kansainvälisesti meritoituneet yliopistojohdon edustajat tuovat tämän tarpeen selkeästi esille omassa analyysissään, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

- Kirjoittajat haastavat yliopistoja tarkastelemaan työnjakoa ja profiloitumista myös opetustasojen näkökulmasta. Osa yliopistoista voisi hyvin keskittyä kandidaattikoulutukseen, osa maisterintutkintoihin ja vielä harvempi tohtoriopintoihin, Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi jatkaa.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansainvälistymällä ja rahoitusmallia uudistamalla

Raportin mukaan Suomi on menestynyt kilpailussa parhaista kansainvälisistä tutkijoista selvästi heikommin kuin esimerkiksi Tanska, Hollanti ja Ruotsi, Sveitsistä puhumattakaan. Esimerkiksi ulkomaalaisten tohtorien määrä on Suomessa 13 % kaikista tohtoreista, kun vastaava luku Tanskassa on 29 %. Mustajoki ja Teeri esittävät tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä noin neljäsosa professoreistamme ja tutkijakunnastamme on ulkomaalaisia.

- Tämän lisäksi meidän tulee nostaa suomalaisten opiskelijoiden halua ja kiinnostusta suorittaa osa opinnoista ulkomailla. Suhteessa tutkintojen määrään keskimäärin vain joka viides yliopisto-opiskelija osallistuu nykyisin opintojen aikana ulkomaanjaksoon. Vähintäänkin tekniikassa ja kauppatieteissä ulkomaanjakson tulisi kuulua kaikkien opiskelijoiden opinto-ohjelmaan opintojen aikana, Karikorpi korostaa.

- Raportissa on myös useita erinomaisia ehdotuksia sille, miten yliopistojen rahoituksessa voidaan huomioida paremmin yliopistojen ansiot eri tieteenalojen ja koulutuksen yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Odotamme, että keskustelua elinkeinoelämän kanssa jatketaan ja opetusministeriö huomio ehdotukset mahdollisimman pian yliopistojen rahoitusmallissa.         

Töitä visionäärisille muutosjohtajille   

Raportissa kerrotaan verrokkimaiden toimenpiteistä yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Mustajoki ja Teeri peräänkuuluttavat strategista kokonaisnäkemystä osaamisalueista, jotka ovat tärkeitä 10–15 vuoden päästä. Yliopistojen työnjaon vauhdittaminen edellyttää heidän mielestään myös selkeämpää kansallista ohjausta.    

- Tieteenalakohtaiset laatu- ja vaikuttavuusarvioinnit tulisi hyödyntää ohjauksessa. Myös opetusministeriön strategisen rahoituksen tuloksia tulee pystyä mittaamaan, Karikorpi painottaa.    

- Yliopistojenkin johtamiskäytäntöjä tulee edelleen kehittää. Elinkeinoelämän näkökulmasta yliopistojen tieteenalakohtainen yhteistyö työnjakoa koskevissa asioissa on osoittautunut hyödylliseksi – tekniikan alan yliopistojen yhteistyö on tästä hyvä esimerkki.     

- Ei voi välttyä ajatukselta, että me suomalaiset olemme nukkuneet lintukodossamme prinsessa Ruususen unta ja sillä välin naapurimaissa on toimittu. On aika herätä ja ryhtyä toimeen. Nyt julkistettu raportti tarjoaa siihen hyvän perustan, Turunen summaa.  

 

Lisätietoja

EVAn Innovaatioiden perusta murenee -analyysi

Teknologiateollisuus ry
Mervi Karikorpi, johtaja, innovaatioympäristö ja uudistuminen
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi; gsm: 040 7419801

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan lähes 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs