Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntokupla

LähiTapiola

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntokupla

Tiedote.
Julkaistu: 28.03.2014 klo 08:52
Julkaisija: LähiTapiola

 

  • Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla.
  • Ihmiset myös kokevat ostovoimansa heikentyneen ja työllisyystilanne nähdään aiempaa pessimistisempänä.
  • Ihmiset kokevat Suomen ja oman taloustilanteensa nyt hyvin kaksijakoisesti. Noin kolmannes suomalaisista uskoo Suomen kasvuun, mutta lähes sama määrä uskoo talouden supistumiseen.
  • Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna. ”Ihmisillä tuntuu olevan aika samanlainen käsitys kuin meilläkin. Uskomme, että työttömyys tulee vielä lisääntymään, tällä hetkellä kenenkään työpaikka ei ole turvassa. Uskon, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja”, LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.
  • Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta.
 

Onko asuntokuplaa vai ei?

Yli puolet suomalaista on vankasti sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun asuntokupla ei ole vain puhetta vaan tosiasia. Tämä selvisi LähiTapiolan tuoreesta Arjen katsaus -tutkimuksesta. Yli puolet vastaajista vastasi, että pääkaupunkiseudulla on asuntokupla. Sen sijaan vain 19 prosenttia vastaajista koki, että samanlainen kupla on maakuntakeskuksissa. Ja vain noin kymmenes vastaajista uskoi, että Suomessa haja-asututusalueilla olisi vastaava kupla.
 
-  Mielestäni pääkaupunkiseudullakaan ei ole asuntokuplaa, mikäli kuplalla tarkoitetaan perusteetonta hintojen muutosta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Asuntoja tehdään liian vähän muuttoliikkeen kasvattamaan kysyntään nähden ja pieniä asuntoja myös riittämättömästi. Esimerkiksi sinkkuuntumisen vuoksi kysyntä kohdistuu keskustan yksiöihin ja pieniin kaksioihin, LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.
 
Hänen mukaansa asuntojen hinnat tulevat jakaantumaan; pääkaupunkiseudulla tulee olemaan jatkossa korkeammat hinnat kuin muualla Suomessa.  Tähän on useita syitä, kuten työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, sinkkuuntuminen sekä pääkaupunkiseudun tonttimaan kalleus ja muuta maata korkeammat rakennuskustannukset.
 
-Jatkossa pääkaupunkiseudulla asumisesta on maksettava muuta maata enemmän, eikä tilanne tule muuttumaan. Muuttoliike jatkuu edelleen kohti pääkaupunkiseutua työpaikkojen perässä. Tämä tarkoittaa korkeita hintoja myös tulevaisuudessa.
 
Immosen mukaan asuntojen hintakehitykseen vaikuttaa esimerkiksi kaupungistuminen.
 
- Maamme kaupungistumisaste on 69 prosenttia, kun vertailumaissa lähes 85 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Uskon, että jatkossa Suomen kaupungistumisaste tulee nousemaan muiden maiden tasolle, hän sanoo.
 
Yksi syy pääkaupunkiseudun hintojen kehitykselle on jatkossa myös se, että tonttimaa on pääkaupunkiseudulla kallista. Myös rakentamisen kustannukset ovat muuta maata korkeammat.
 
-  Näköpiirissä ei kuitenkaan ole merkittäviä tekijöitä, jotka kääntäisivät nousujohteisena jatkuneen asuntojen hintakehityksen laskuun pitkällä aikavälillä. Paikallisia heilahteluja voidaan toki nähdä, mutta niin kauan kuin työllisyydessä, ansiotason kehityksessä tai lainamarkkinoilla ei tapahdu suuria mullistuksia, tulee asuntojen hintakehitys jatkumaan entiseen malliin. Vain huomattava muutos esimerkiksi korkotasossa tai työllisyydessä aiheuttaisi hintavaikutuksia, Immonen sanoo.
 
Myöskään pääekonomisti Jari Järvisen silmin hintakuplan kriteerit eivät täyty, mutta Järvinen on kuitenkin samaa mieltä siitä, että asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla korkealla.
 
- Kupla tarkoittaa yleensä suurta poikkeamaa jostakin, esimerkiksi palkkatulojen, rakennuskustannusten tai yleisen hintatason kehityksestä. Näin määriteltynä en voi sanoa, että pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla olisi kupla.

Taloususko jakaa kansalaiset

Noin kolmannes uskoo Suomen talouden supistuvan seuraavan 12 kuukauden aikana, mutta lähes saman verran uskoo kasvuun. Suomalaisten näkemys vaihtelee siis verrattaen paljon. Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna.
 
Suomen taloudessa on juuri nyt poikkeuksellisen paljon haasteita. Väestön ikääntyminen koettelee julkisen sektorin kestävyyttä. Metsäteollisuus ja teknologiateollisuus käyvät läpi suurta rakennemuutosta. Lisäksi Suomella on ongelmia kilpailukyvyn kanssa.
 
”Ihmisillä tuntuu olevan aika samanlainen käsitys kuin meilläkin. Uskomme, että työttömyys tulee vielä lisääntymään, tällä hetkellä kenenkään työpaikka ei ole turvassa”, Järvinen sanoo.
 
Erityisesti viime aikoina on näkynyt myös korkeasti koulutettujen työttömyys.
 
”Uskon, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja, Jari Järvinen sanoo.

Eurokriisin uskotaan jatkuvan – Liika varovaisuus voi kostautua

Arjen katsaus -tutkimuksen mukaan eurokriisin uskotaan vielä jatkuvan tai jopa pahenevan – Suomessa tilanne nähdään huonompana kuin muissa euromaissa. Mielenkiintoista on se, että naisten ja miesten mielipiteet eroavat toisistaan selvästi. Naiset ovat eurokriisin suhteen selväsit miehiä pessimistisempiä.
 
Jari Järvisen mukaan Suomen taloustilanne on huonompi kuin euroalueella keskimäärin. Euromaiden tilanne saattaa kuitenkin näyttäytyä positiivisempana, koska Suomen talous tunnetaan paremmin, ja esimerkiksi inflaatio näkyy hyvin omassa kukkarossa päivittäin.
 
Arjen katsauksen mukaan yli kolmannes ilmoittaa ostovoimansa heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Luku on korkeampi kuin vielä vuosi sitten.
 
– Itse uskon, että suomalaisten ostovoiman kehitys on lähivuosina vaatimatonta. Meille on tulossa veronkorotuksia ja sovitut palkankorotukset ovat maltillisia. Samaan aikaan inflaatio kiihtyy keskimäärin puolentoista prosentin vauhtia.
Mitä kuluttajien sitten kannattaisi tehdä tässä tilanteessa? Vedetäänkö kukkaronnyörit tiukasti suppuun vai voiko tulevaisuuteen luottaa?
 
– Talous on ihmisten käyttäytymistä. Jos varovaisuus yleistyy, ei tehdä enää hankintoja vaan pikemminkin säästetään, se heijastuu ennen pitkää negatiivisesti koko talouden kasvuun, varoittaa pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.
 
– Esimerkiksi asuntokauppojen tekeminen on merkittävä asia, jota ei pidä miettiä pelkästään suhdanteiden mukaan. Kannattaa tehdä oma riskiarvio: miten käy, jos korot nousevat tai puoliso jää työttömäksi. Jos asunnon ostaminen tuntuu tämänkin jälkeen hyvältä ajatukselta, niin miksi ei.

Miltä suomalaisten mielestä näyttää tulevaisuus?

Arjen katsauksessa kysyttiin, miten uskot suomalaisen aineellisen ja toisaalta laadullisen elintason kehittyvän, kun ajatellaan muutamaa tulevaa sukupolvea.
 
Tulevan sukupolven aineellisen elintason kehityksen suhteen suomalaisten jakaantuvat lähes kolmeen yhtä suureen ryhmään: paranemiseen uskoviin (vajaa kolmannes), ennallaan pysymiseen uskoviin (vajaa kolmannes) ja heikkenemiseen uskoviin (reilu kolmannes). henkisen elintason kehittymisen suhteen ollaan  vielä pessimistisempiä. vain viidennes uskoo sen paranevan parin tulevan sukupolven perspektiivillä, tuplamäärä uskoo sen heikkenevän.
 
 

Katso ja kuuntele pääekonomisti Jari Järvisen haastattelut:

video:

radio:

 
Lisätiedot:
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito
Toimitusjohtaja
Vesa Immonen
040 532 2808
 
LähiTapiola Varainhoito
Pääekonomisti
Jari Järvinen
040 563 9761
 
 
LähiTapiola mediapuhelin 040 183 5806, viestintäpäällikkö Tiina Niemi 040 5027549

Liitetiedostot

LähiTapiola julkaisee neljästi vuodessa LähiTapiolan katsaukset: kahdesti vuodessa suhdannekatsauksen ja kahdesti vuodessa arjen katsauksen.

Arjen katsaus julkaistaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Arjen katsaus käsittelee kuluttajien arkeen vaikuttavia talousnäkymiä, talouden asioita ja oman talouden hallintaa.

Arjen katsaus koostuu kahdesta tutkimuksesta, jotka ovat YouGov Finlandin ja Taloustutkimuksen toteuttamia. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneelissa 31.1.–6.2.2014 ja Taloustutkimuksen valtakunnallisessa Internet-paneelissa 3.–7.2.2014. Molemmat otokset edustava suomalaista väestöä iän (YouGovilla 18–74-v. ja Taloustutkimuksella 15–79-v.) sukupuolen ja asuinpaikan mukaan (pois lukien Ahvenanmaa). Kokonaisvastaajamäärät ovat 1 003 ja 1 113.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs