Yli kolmasosassa eurooppalaisista yrityksistä ei tutkimuksen mukaan ole mitään innovaatiotoimintaa – ”Ei ymmärretä, että patentti on potentiaalinen tulonlähde, vaikka yritys kaatuisi ympäriltä”

Vaikka innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus on kasvanut viime vuosina kaikissa kokoluokissa, kertoo yli kolmasosa eurooppalaisista yrityksistä toimivansa ilman innovointia. Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta yritysten innovaatiotoimintatilastosta, jonka Tilastokeskus julkistaa osana kaikissa EU-maissa toteutettavaa yhteishanketta. Kiihtyvässä kilpailussa omien keksintöjen suojaus on huomattava tulonlähde, sanoo IPR-asiantuntijayritys Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.

Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan parannettujen tuotteiden tai prosessien tuomista markkinoille tai niiden käyttöönottoon tähtäävää toimintaa. Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan 62 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä harjoittaa innovaatiotoimintaa. Joka kymmenes yritys ilmoitti tutkimusjaksolla keskeytyneistä innovaatiohankkeista.

“On virhe ajatella, ettei keskeytynyttä hanketta tai keskeneräistä tuotetta kannata suojata. Myös keskeytyneen hankkeen suojaus on kannattava investointi, sillä tulos voi olla muita yrityksiä kiinnostava rahanarvoinen kauppatavara”, sanoo Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.

Kolmasosa sai julkista rahoitusta innovaatiotoimintaan

Tilaston mukaan yritysten satsaukset innovaatiotoimintaan lisääntyivät, sillä innovaatiomenoja ilmoitettiin enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Innovaatiotoimintaa harjoittaneista eurooppalaisista yrityksistä 29 prosenttia käytti julkista rahoitustukea innovaatiotoiminnan rahoittamiseen. Yleisin tuen muoto oli valtion rahoitustuki. Tiedot on kerätty ennen koronapandemiaa ja sen aiheuttamaa poikkeustilaa.

”Julkinen tuki kattaa lähes poikkeuksetta vain osan investoinnista. Sillä kuitenkin merkittävä rooli innovaation markkinoille tuomisen nopeuttamisessa”, sanoo Timo Helosuo.

Juuri poikkeustilan aikana innovaatiotoiminnan merkitys kasvaa.

”Innovaatiotoiminta ja IPR ovat pitkän tähtäimen sijoituksia ja satsaus tulevaisuuteen. Relevantilla teknologia-alueella oleva patentti on voimassa 20 vuotta, ja voi tuottaa arvoa IPR-salkussa, vaikka yritys menisi nurin. Vaikka bisnes heilahtelisi tai oma osa-alue ei enää pärjäisi markkinoilla”, sanoo Helosuo.

Myös keskeytyneen innovaatiotoiminnan suojauksella on merkitystä

Hyvin suojattu teknologia voi tuottaa arvoa senkin jälkeen, kun olosuhteet ovat muuten muuttuneet yritykselle epäedullisiksi. Esimerkiksi Nokia generoi merkittävää tulovirtaa patenttiensa lisensoinnilla vielä vuosia matkapuhelinliiketoimintansa myynnin jälkeen.

”Joku toinen saattaa olla kiinnostunut teknologian kehittämisestä ja napata keksinnön itselleen. Siksi ei saa unohtaa keskeytyneen innovaatiotoiminnan suojausta. Patentilla voi osoittaa olevansa teknologian alkuperäinen kehittäjä ja omistaja, ja sen voi myydä tai lisensoida”, sanoo Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen.

Tilastokeskus julkaisee innovaatiotoimintatilaston joka toinen vuosi. Se on osa kaikissa EU:n jäsenmaissa toteutettavaa yhteishanketta Community Innovation Survey (CIS).

Osaajien puute ja tietosuojalainsäädäntö estävät innovointia

Tutkimuksen mukaan olennaisin innovaatiotoimintaa haittaava tekijä on osaamisvaje. Yli 40 prosenttia yrityksistä mainitsi ongelmaksi puutteen osaavasta henkilökunnasta. Eurooppapatenttiasiamies Kati Leinosen mukaan se ajaa yritykset yhteistyöhön, jolloin sopimusasioiden hoitamisen merkitys korostuu.

”Kun yhteistyössä syntyy patentoitava keksintö, on sovittava, haetaanko sille patenttia yhdessä ja kuka suojauksen maksaa eli kenellä on oikeus keksintöön. On myös sovittava yritysten kesken, kuka vie kannetta eteenpäin ja kuka maksaa viulut, jos myöhemmin havaitaan loukkaus. Jos jälkikäteen käy ilmi, että kyseessä onkin todella hyvä innovaatio, siitä saa helposti ikävän riidan aikaan yhteistyökumppaninsa kanssa.” 

Tietosuojalainsäädäntö on haastava innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Kyselyssä esitetyistä lainsäädännön osa-alueista se arvioitiin selkeästi eniten innovaatiotoimintaa haittaavaksi tekijäksi. Varsinkin uusiin liiketoimintamalleihin liittyy elementtejä, jotka aiemmin eivät ole olleet sallittuja. Tällaisia ovat esimerkiksi terveysteknologiassa käytettävät henkilöön ja terveyteen liittyvät tiedot tai mobiilimaksamisessa välitettävät tiedot.

”Innovaatiot lähtevätkin liikkeelle sellaisissa toimintaympäristöissä, joissa lainsäädäntö joko mahdollistaa sen tai muuttuu nopeasti. Suomessa hyvä esimerkki on itseajavien autojen nyt jo käynnissä olevat pilotit yleisillä teillä. Valtaosassa muuta Eurooppaa se on mahdotonta olemassa olevan lainsäädännön takia”, toteaa Timo Helosuo

Lisätietoja

Timo Helosuo, toimitusjohtaja | Kolster
p. 040 576 1659
[email protected]

Kati Leinonen, eurooppapatenttiasiamies | Kolster
p. 040 920 8690
[email protected]