Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Valtiovarainministeriö

Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Tiedote.
Julkaistu: 19.12.2014 klo 14:22
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

Ansiotuloverotus vuonna 2015

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2930 eurosta 2970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennetaan 19 prosentista 18 prosenttiin.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1010 eurosta 1025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin.

Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa alennetaan100000 eurosta 90000 euroon. Lisäksi asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja noin 1,5 prosentilla.

Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava vero tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

 

Verotettava

ansiotulo, euroa

Vero alaraja kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 500—24 700 8,00 6,50
24 700—40 300 541,00 17,50
40 300—71 400 3 271,00 21,50
71 400—90 000 9 957,50 29,75
90 000— 15 491,00 31,75

 

Muut tuloverotuksen muutokset

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,37:stä 1,39:ään ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin.

Verotuksessa otetaan käyttöön lapsivähennys verovuosina 2015-2017. Vähennys myönnetään alaikäisen lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä on 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Vähennys lasketaan enintään neljän lapsen perusteella. Yksinhuoltajalle vähennys myönnetään kaksinkertaisena. Vähennys pienenee, jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä ylittää 36 000 euroa.

Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennetaan asteittain siten, että vähennyskelpoinen määrä on 65 prosenttia vuonna 2015, 60 prosenttia vuonna 2016, 55 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennetaan kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon. Osan verovuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennetään 55 euron sijasta 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti. Omavastuuosuuden korotuksen vuoksi työsuhdematkalipun verovapautta muutetaan siten, että työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa ylittävältä osalta 3400 euroon asti.

Pääomatulojen verotusta muutetaan alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40000 eurosta 30000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Timo Annala, puh. 02955 30318

Edustusmenojen vähennyskelpoisuus

Edustusmenojen määrästä 50 prosenttia on vähennyskelpoista menoa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tarja Järvinen, puh. 02955 30089

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden tuloverotuksesta säädetään vastaavalla tavalla kuin yliopistojen verotuksesta. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt ovat verovelvollisia elinkeinotulostaan yhteisöihin sovellettavan verokannan mukaisesti sekä muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tuottamasta tulostaan kunnalle ja seurakunnalle alennetun verokannan mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen varsinainen toiminta jää edelleen verotuksen ulkopuolelle.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tarja Järvinen, puh. 02955 30089

Perintövero ja lahjavero

Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja muutetaan korottamalla veroprosentteja kaikissa asteikkojen portaissa yhdellä prosenttiyksiköllä. Väliaikaisena säädetty ylin asteikkoporras säädetään pysyväksi 2016 lukien.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239

Muutoksia arvonlisäverotuksessa

Vuoden 2015 alusta Euroopan unionissa toimivien yritysten EU-kuluttajille myymien radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen verotuspaikka on myyjän sijoittautumisvaltion asemasta ostajan sijoittautumisvaltio. Samalla otetaan käyttöön EU:hun sijoittautuneiden myyjien suorittamia radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja ja telepalveluja koskeva uusi erityisjärjestelmä veron ilmoittamista ja maksamista varten. Nykyinen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä laajennetaan kattamaan radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä telepalvelut.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies, Risto Sakki, puh. 02955 30294

Romualalla otetaan käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan metalliromun ja -jätteen myynteihin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen elinkeinonharjoittajien välillä.

Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen kuljetettavien, kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvien sanoma- ja aikakauslehtien myynti muuttuu verolliseksi.

Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden arvonlisäverotuksesta säädetään vastaavalla tavalla kuin yliopistojen verotuksesta. Kaikki ammattikorkeakouluosakeyhtiöt ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden tarjoamat lakisääteiset koulutuspalvelut ovat edelleen verottomia.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, puh. 02955 30542 ja

Ylitarkastaja Marja Hokkanen (2.1.2015 alkaen), puh. 0295 16001 (vaihde).

Tupakkavero

Tupakkatuotteiden valmisteverotasoja korotetaan keskimäärin yhdeksän prosenttia. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Korotuksen arvioidaan nostavan savukkeiden hintojen keskimäärin 7,1 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän irtotupakan keskimäärin 7,7 prosenttia. 20 kappaleen savukeaskin hinta nousee noin 38 senttiä.

Lisätietoja: Finanssisihteeri Veli Auvinen puh. 02955 30384 ja neuvotteleva virkamies, Tanja Nurmi puh. 02955 30335

Autoverolain muutoksia

Takseille myönnettävä autoveron alennus puolitetaan siten, että autoverotuki on enintään 4 800 euroa. Laissa on kahden kuukauden siirtymäaika, joten uutta säännöstä sovelletaan autoihin, jotka rekisteröidään taksiliikennelaissa tarkoitettuun tilausliikenteeseen 1.3.2015 tai sen jälkeen. Isojen erikoisvarustelujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet kuitenkin säilyvät ennallaan.

Maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus poistetaan. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on hankittu ennen lain voimaantuloa, koskee kuitenkin vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika. Siten ajoneuvo, joka on rekisteröity muuttajan käyttöön tai jonka hankinnasta on tehty sitova ostosopimus ennen lain voimaantuloa, on edelleen oikeutettu veronalennukseen, jos muutto Suomeen tapahtuu viimeistään vuoden 2017 lopussa.

Lisätietoja: Hallitussihteeri Markus Teräväinen, puh. 02955 30719

Ajoneuvoverotuksen muutoksia

Henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästöihin perustuvaa vuotuista ajoneuvoveron perusveroa korotetaan päästötason mukaan 12-69 euroa vuodessa. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä autolla vero nousee noin 60 euroa vuodessa. Korotus painottuu lievästi keski- ja suuripäästöisiin autoihin.

Laki tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Laissa on kuitenkin 12 kuukauden siirtymäaika, joten korotettua veroa kannetaan vasta vuoden 2016 veropäiviltä. Korotettua veroa sisältäviä verolippuja lähetetään verovelvollisille jo vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja: Hallitussihteeri Markus Teräväinen puh. 02955 30719

Energiaverotusta koskeva lainsäädäntö

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä yleisen veroluokan sähkön veroa korotetaan

Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa korotetaan 0,84 senttiä litralta ja dieselöljyn 0,95 senttiä litralta. Korotus nostaa moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa noin sentin litralta ja dieselöljyn 1,2 senttiä litralta, kun otetaan huomioon arvonlisäveron vaikutus. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset polttoainekustannukset nousevat noin 13 eurolla ja dieselauton 12 eurolla, jos niillä ajetaan 17000 kilometriä vuodessa.

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta korotetaan nostamalla hiilidioksiditonnin arvoa 35 eurosta 44 euroon. Tämä merkitsee keskimäärin 15 prosentin korotusta kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun verotasoihin.

Kevyen polttoöljyn arvonlisäverollinen hinta nousee 3,0 ja raskaan polttoöljyn 3,6 senttiä litralta. Kaukolämmön hintaa muutos nostaa suuremmissa kaupungeissa 2,5-4,0 prosenttia kaukolämpölaitoksen polttoainevalikoiman ja tyypin mukaan. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaa 50-60 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän suurin piirtein saman verran keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella.

Polttoturpeen energiavero alennetaan 3,4 euroon megawattitunnilta.

Yleisen veroluokan (I) sähkön veroa korotetaan 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskee kotitalouksien, julkisen sektorin sekä palveluelinkeinojen kuluttamaa sähköä. Korotus nostaa 2000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kerrostalohuoneiston sähkökustannuksia noin yhdeksän euroa vuodessa ja 20000 kilowattituntia kuluttavan sähkölämmitteisen omakotitalon sähkökustannuksia noin 87 euroa vuodessa. Vuoden 2014 alun hinnoilla kotitalouksien sähkön hinta nousee arviolta 2,8-3,4 prosenttia.

Sähköveron korotusta vastaavasti nostetaan maataloudelle myönnettävää sähköveron palautuksen määrää.

Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirretään korkeammin verotettuun sähköveroluokkaan I, minkä lisäksi kaivostoiminnalta poistetaan oikeus energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372

Jätevero

Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä kannettavaa jäteveroa korotetaan 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä. Jäteverolain toimivuuden seurantaa ja kehittämistä varten otetaan käyttöön tilastoilmoitus, jolla verovelvollisen tulee ilmoittaa kaatopaikalle toimitettavat jätteet, jotka eivät ole veronalaisia.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248

Voimalaitosveroa ei toteuteta

Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti voimalaitosverolaki ja siihen liittyvät verotustekniset lakimuutokset kumotaan. Voimalaitosverolaki on hyväksytty ja vahvistettu vuoden 2013 lopussa, mutta sitä ei ole saatettu voimaan.

Lisätietoja: Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191

Muutoksia osuuskunnan ylijäämänjaon verotuksessa

Osuuspääoman korosta eli osuuskunnan saadusta ylijäämästä 25 prosenttia on jatkossa veronalaista pääomatuloa tai yritystuloa 5000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia ja veronalaista yritystuloa 75 prosenttia. Osuuspääoman korko voi tietyissä tilanteissa olla myös ansiotuloa.

Osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa pidetään verotuksessa pääsääntöisesti osuuskunnasta saatuna ylijäämänä. Osuuskunnan vähennyskelpoista ylijäämää rajataan sekä vähennykseen oikeutettujen osuuskuntien että vähennyskelpoisen määrän suhteen.

Osuuskunnan maksamasta ylijäämästä on toimitettava ennakonpidätys.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398 ja erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 02955 30817

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain soveltamisaikaa jatketaan vuosille 2015 ja 2016. Lain mukaan tuotannollisessa käytössä olevista uusista koneista ja laitteista voidaan tehdä enintään 50 prosentin poisto sekä rakennuksista enintään 14 prosentin poisto käyttöönottovuonna ja sitä seuraavana vuonna.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 02955 30817

Kunta-asiat

Valtionosuusuudistus

Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2015. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään sekä sen kannustavuutta parannetaan.

Peruspalvelujen valtionosuus on n. 8,5 mrd. euroa vuonna 2015. Valtionosuusprosentti on 25,44 %.

Lisätietoja: Finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 02955 30314

Kuntaliitokset

Kuntajaon muutoksia tulee vuoden 2015 alusta voimaan kolme:

  • Maaninka yhdistyy Kuopioon
  • Lavia yhdistyy Poriin
  • Tarvasjoki yhdistyy Lietoon

Lisätietoja: Ylitarkastaja Suvi Savolainen, puh. 02955 30122

Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen maksut muuttuvat

Osa maistraattien suoritteiden maksuista nousee. Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudellisten palveluiden maksuihin tulee keskimäärin 4 prosentin korotus ja holhoustoimen maksuihin keskimäärin 6 prosentin korotus. Lisäksi tulee eräitä muita yksittäisiä maksujen korotuksia.

Väestörekisterikeskuksen julkisoikeudellisissa tietopalvelusuoritteissa kyselypalveluiden yksikkömaksut laskevat ja rekisterin kertapäivitysten sekä poimintapalveluiden yksikkömaksut nousevat. Passien ja henkilökorttien varmenteiden maksut pysyvät ennallaan.

Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen uudet maksuasetukset tulevat voimaan vuoden 2015 alusta ja ovat voimassa vuoden 2016 loppuun.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki, puh. 02955 30129

Viranomaisten aiheuttamien vahinkojen korvaustoimintoja sijoitetaan Valtiokonttoriin

Valtiokonttoriin sijoitetaan viranomaisten kansalaisille ja yhteisöille aiheuttamien vahinkojen korvaustoimintoja. Asiaa koskeva laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta tulee voimaan 1. tammikuuta 2015.

Nykykäytännön mukaan korvauksia haetaan siltä viranomaiselta, joka on vahinkoa aiheuttanut. Käytäntö on johtanut ajoittain epätietoisuuteen, mikä viranomainen korvausvaatimuksen ratkaisee ja maksaa korvaukset.

Lainmuutoksen myötä kansalaiset ja yhteisöt voivat jatkossa kääntyä Valtiokonttorin puoleen useimmissa viranomaisten aiheuttamissa vahingoissa. Valtion vahingonkorvaustoiminnan sijoittamisella Valtiokonttoriin halutaan tarjota yhdenmukainen ja nykyistä nopeampi vahingonkorvauskäsittely.

Ratkaisulla tavoitellaan säästöjä valtion toimintamenoihin, kun viranomaisten vahingonkorvaustoiminnassa voidaan hyödyntää yhteisiä tietojärjestelmiä.  Eduksi lasketaan myös se, että jatkossa viranomaisten aiheuttamista vahingoista kertyvää tilastotietoa voidaan käyttää nykyistä paremmin vahinkojen ennaltaehkäisyssä. 

Valtion vahingonkorvaustoiminnan sijoittamista Valtiokonttoriin puolsi viraston pitkäaikainen kokemus ja hyvä asiantuntemus erilaisten korvausasioiden hoidossa. Valtiokonttori käsittelee vuosittain noin 13 000 vahingonkorvaushakemusta.

Viranomaisten toiminnasta johtuvia vahingonkorvaushakemuksia arvioidaan tulevan vuositasolla 500 – 600 kappaletta.

HE 159/2014 laiksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätietoja: Työmarkkinalakimies Miia Kannisto, puh. 02955 30297

Pankkien kriisinratkaisua koskeva uusi lainsäädäntö voimaan vuoden 2015 alussa

Uudella lainsäädännöllä täytäntöön pannaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisudirektiivin (2014/59/EU), talletussuojadirektiivin muutoksen (2014/49/EU) ja EU:n kriisinratkaisuasetuksen (EU) No 806/2014) edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön.

Suomessa kriisinratkaisua koskevat valtuudet on säädetty uudelle Rahoitusvakausvirastolle, joka käynnistää toimintansa vuoden 2015 aikana. Virasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla itsenäisenä ja riippumattomana viranomaisena ja se tulee työllistämään noin 10 asiantuntijaa. Virasto on kokonaisuudessaan toimialan rahoittama. Virasto hallinnoi uutta valtiontalouden ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Myös talletussuojaan liittyvien tehtävien hoito siirtyy pankkitoimialalta Rahoitusvakausvirastolle. Uusi talletussuojarahasto kartutetaan talletussuojadirektiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa. Toimiala hallinnoi jatkossakin nykyisen talletussuojarahaston varallisuutta. Molemmat rahastot toimivat vain tallettajien saamisten turvaamiseksi, ja tallettajien suojaksi ennakkoon kerätyt varat pysyisivät vähintään nykytasolla. Valtiovarainministeriö hoitaa viraston tehtäviä, kunnes se on toimintakykyinen.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Tuija Taos, p. 029 55 30309

Pankkien kriisinratkaisuun liittyvät verolainsäädännön muutokset

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten suorittamat vakausmaksut kriisinratkaisurahastolle säädetään vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Samoin talletuspankkien suorittamat talletussuojamaksut ovat vähennyskelpoisia. Uusi Rahoitusvakausviraston hallinnoima rahoitusvakausrahasto, joka muodostuu  kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojarahastosta, on tuloverosta vapaa yhteisö. Samoin vanha talletussuojarahasto säädetään tuloverosta vapaaksi.

Pankkiveroa ei enää suoriteta vuonna 2015.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tarja Järvinen, puh. 02955 30089

Valtiovarainministeriö (VM) on osa valtioneuvostoa. Ministeriö valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kuntatalouden kehittämisestä. Ministeriö osallistuu Euroopan unionin ja monien kansainvälisten järjestöjen toimintaan.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs