Yli puolet suomalaisista kertoo käyvänsä shoppailemassa vähintään kerran vuodessa. Naiset käyvät ostoksilla useammin kuin miehet, mutta erot eivät ole suuren suuret. Sen sijaan eri ikäryhmissä on yllättäviä eroja.
Joulu on vuoden suurimpia ostossesonkeja ja monille suomalaisille merkittävin ostoskuukausi. Amerikasta tuttu joulukaupan käynnistäjä Black Friday on rantautunut Suomeenkin. Tarjouspäivä houkuttelee ihmisiä ostoksille. Black Fridayn myynti on Suomessakin moninkertainen tavalliseen perjantaihin verrattuna.
Shoppailu ei kaikille rajoitu vain jouluun. Ostoksilla käydään useamman kerran vuodessa. Osalle suomalaisista ostoksilla käynti on pakoa arjesta ja osa saattaa tuntea jopa häpeää shoppailustaan.
LähiTapiola kysyi suomalaisilta, kuinka usein he shoppailevat eli ostelevat tavaroita, jotka eivät ole juuri sillä hetkellä välttämättömiä heidän taloudelleen. Yli tuhannesta vastaajasta joka viides sanoi käyvänsä shoppailemassa vähintään kerran puolessa vuodessa. Joka neljäs käy ostoksilla kerran kuussa.
Naisista joka neljäs sanoi shoppailevansa vähintään kerran puolessa vuodessa, kun miesvastaajista näin ilmoitti tekevänsä 18 prosenttia. Sen sijaan kerran kuussa shoppailijoita naisista oli 17 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia.
-Ostosten hoitaminen on paperilla helppoa. Tulot määräävät käytettävissä olevat rahat. Tärkeimmät tarpeet tunnistetaan ja ostoskoria täytetään mahdollisimman järkevästi siten, että saavutetaan suurin mahdollinen hyvinvointi, kommentoi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
-Käytäntö voi kuitenkin mennä täysin eri rataa. Todelliset tarpeet saattavat jäädä rahapelien, päihteiden tai rihkaman jalkoihin. Järkevä harkinta voi vaihtua impulsiivisiin heräteostoksiin, joita vielä rahojen loputtuakin ryyditetään kulutusluotoilla. Lopputuloksena voikin olla ostoskrapulainen pahoinvointi.
Yllättävää on, että eri ikäryhmissä on isoja eroja. Keski-iän ylittäneillä shoppaileminen on harvempaa kuin nuoremmilla. Peräti joka kolmas 25-34 –vuotias ilmoitti shoppailevansa vähintään kerran kuussa. 35-44 –vuotiaista heitä oli joka viides. Sen sijaan vain yhdeksän prosenttia 45-54 –vuotiaista kertoi olevansa kuukausishoppailijoita. Eläkeläisistä heitä oli vain seitsemän prosenttia.
Vain himoshoppaajille osteleminen on ongelma
Enemmistö suomalaisista sanoo käyttävänsä shoppaamiseen enintään 500 euroa vuodessa. Yli tuhat euroa vuodessa käytti vähemmän kuin joka kuudes vastaaja.
Vastaajien tulotaso sekä talouden koko vaikuttavat selvästi shoppaamiseen käytettäviin euromääriin.
Hyvin toimeentulevista 39 prosenttia kertoi käyttävänsä shoppailuun yli 500 euroa vuodessa, kun jatkuvasti tinkimään joutuvista heitä oli vain seitsemän prosenttia. Myös yhden hengen sinkkutaloudet käyttävät ostoksiin vähemmän rahaa kuin perheelliset.
Valta osalle suomalaisista shoppaileminen ei aiheuta taloudellisia ongelmia tai muita tunnontuskia. Mutta heitäkin on, joille osteleminen on ongelma.
Vähintään kerran vuodessa ostoksilla käyvistä joka kolmas (35 %) kertoi joutuneensa taloudellisiin ongelmiin enintään joskus toimiensa vuoksi. Silloin tällöin tai usein ongelmia ostoksista aiheutui 14 prosentille vastaajista.
Vähintään ajoittaista syyllisyyttä, häpeää tai katumusta ostelemisistaan sanoi tunteneensa 11 prosenttia shoppailijoista. Ajoittain arjen ongelmia pakeni shoppailuun 14 prosenttia vastaajista. Naiset kokevat jonkun verran enemmän tuntemuksia ostoksistaan kuin miehet.
Sen sijaan erilaiset tunnontuskat ovat selvästi yleisempiä niille, jotka käyttävät shoppailuun yli tuhat euroa vuodessa. Lue ylivelkaisen ”Sarin” tarina täältä.
-Rahatunteet on hyvä oppia tunnistamaan. Nuuka kituuttaja hermostuu, jos rahaa joutuu käyttämään senttiäkään ylimääräistä. Osalla taas raha oikein polttaa näpeissä ja rauhoittuminen onnistuu vasta kun rahat ovat palaneet, Nummiaro sanoo.
-Oman talouden hallinta kytkeytyy kaksisuuntaisesti laajempaan elämänhallintaan. Ostoskäyttäytyminen voi heijastaa esimerkiksi sosiaalisten ja –parisuhteiden kipukohtia, jolloin hetkellisestä mielihyvästä haetaan lohtua. Mutta arjen ongelmien lääkitseminen mielihyvän aivokemialla voi pään selvittyä kääntyä katumukseen, häpeään ja ostojen piilotteluun. Velkaantumiselta pääsee hetkeksi piiloon uusien lainoja ottamalla, mutta elämänhallinta vaikeutuu entisestään.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368 , [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa, taloudellisesti turvatumpaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1