Turku pystyi ylläpitämään laadukasta palvelutarjontaansa vuonna 2015 talouden kasvaneista tehokkuusvaatimuksista huolimatta. Tehostamistoimenpiteillä nettokäyttömenojen kasvuksi muodostui maltillinen 0,4 prosenttia.
Turun kaupungin vuoden 2015 kirjanpidollinen tulos on 89,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki kirjasi sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöjen yhtiöittämisestä 87,4 miljoonan euron kertaluontoisen myyntivoiton. Kertaluonteisten erien oikaisun jälkeen kaupungin ylijäämä on 0,5 miljoonaa euroa.
- Nettokäyttömenojen 0,4 prosentin kasvu on erinomainen suoritus ottaen huomioon sen, että samaan aikaan kaupunki on joutunut käyttämään rahaa merkittävästi entistä enemmän kohteisiin, joihin kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, korostaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Vuoden 2015 hyvä onnistuminen luo uskoa suunniteltujen toimenpiteiden onnistumiselle ja tavoitteen saavuttamiselle. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut merkittävästi toimialojen toimenpiteet toimintojen tehostamiseksi. Työvoiman käytön vähentyminen sekä maltillinen palkkaratkaisu laskivat kaupungin henkilöstökuluja edellisen vuoden tasosta. Toisaalta pitkään jatkunut talouden heikko kehitys on aiheuttanut kasvua sosiaalimenoissa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet nousivat noin yhdeksän miljoonaa euroa kun kuntien vastuuta lisättiin lainsäädännöllä.
Aluehallintouudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttavat toteutuessaan perusteellisesti kuntien toimintaa ja roolia palvelujen järjestämisessä. Uudistuksen jälkeen kuntien rooli painottuu aiempaa vahvemmin elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen.
Tulevalla muutoksella on huomattava merkitys Turun kaupungille ja kokohallinnon uudistamiselle. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä muuttuu ja myös Turun kaupungin on kyettävä uudistumaan uuden kunnan tehtävien mukaisesti. Turku on varautunut uudistukseen ja käynnistänyt sitä koskeva alueellisen suunnittelun.
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti vuonna 2015. Vuoden aikana Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista Turkuun saapui noin tuhat henkilöä. Lisääntynyt maahanmuutto ei vielä mainittavasti näkynyt palvelukysynnässä syksyn aikana, mutta kaupunki tulee varautumaan uuden tilanteen luomaan palvelukysynnän kasvuun lähivuosina.
Merkittävä positiivinen signaali koko Turun seutukunnalle oli meriteollisuustoimialan kokonaiskehitys. Saksalaisen Meyer Werf –telakan ripeät ja onnistuneet toimet Turun telakan tilauskannan turvaamiseksi vuosiksi eteenpäin sekä investointisuunnitelmien laatiminen telakan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa loivat uskoa koko meriteollisuusklusteriin.
Turun lentoaseman matkustajamäärät nousivat vuonna 2015 noin viisi prosenttia ja kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2016 alussa. Seudullinen joukkoliikenne Föli toimi ensimmäisen kokonaisen vuoden ja saavutti laajasti asiakkaiden positiivisen vastaanoton.
Hyvinvointitoimialalla hallintoa on kevennetty ja sairaalatoimintoja on keskitetty. Potilasvirtojen ohjausta on tehostettu ja saavutettu merkittäviä hyötyjä siirtoviiveiden hallinnassa kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä.
Palvelurakenteen keventäminen vanhus- ja vammaispalveluissa toteutui tavoitteen mukaisesti. Lastensuojelun ostopalvelujen kustannukset laskivat huostaan otettujen lasten perhesijoitusten lisäämisellä ja omien lastensuojelulaitosten tehokkaalla käytöllä.
Turun ilmastotavoitteet arvioitiin syyskuussa 2015 YK:n yleiskokouksen yhteydessä julkistetussa raportissa jaetulle kuudennelle sijalle maailman kaupunkien joukossa.
Tavoitteena ollut kaupungin henkilötyövuosien määrään vähentäminen 175:llä saavutettiin. Henkilöstökulut alenivat edellisestä vuodesta yhteensä 5,1 miljoonaa euroa.
Osana kaupungin toimintamallin uudistamista ja strategian toimeenpanoa otettiin käyttöön kehittämismalli, jossa on yli 450 kehittämishanketta. Mallilla edistetään kaupungin strategiassa ja uudistamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Kehittämismallin käyttöönotto on edennyt suunnitelman mukaisesti.
Vuosi 2015 oli poikkeuksellisen hyvä myös investointien rahoituksen suhteen. Tulorahoituksella katettiin noin 92,6 prosenttia kaupungin vuoden 2015 investointien omahankintamenosta. Turun seudun kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden toteuttamiseksi laadittu kaavoitusohjelma eteni niin ikään suotuisasti.
Yleiskaavatyössä hahmotettiin, millainen on 800-vuotias Turku vuonna 2029. Aiheesta laadittuihin kehityskuviin ja niiden vaikutusten arvionteihin perustuva linjapäätös tehtiin vuoden lopulla ja jatkotyön pohjaksi valittiin Kasvukäytävät–malli. Strategiaan perustuva ja sitä edistävä asemakaavoitusohjelma ja strategisten maankäytön hankkeiden valmistelu eteni hyvin. Myös Hirvensalon osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin.
Valmistuneet ja käynnistyneet asemakaavat tukevat keskustan kehittämistä ja Skanssin tulevaisuuden kaupunginosan ja Linnakaupungin merellisen kaupunginosan rakentumista.
Turun väestö kasvoi vuonna 2015 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hieman vajaalla 2000 uudella kuntalaisella. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Turku oli Helsingin ja Vantaan jälkeen kolmanneksi suosituin muuttovoittaja. Turun saama muuttovoitto on kasvanut vuodesta 2007 saakka. Turun seutukunnan ennakkoväkiluku oli vuoden 2015 lopussa 323 062, jossa oli lisäystä 2 439 henkeä.
Työttömyys pysyi edelleen korkealla. Turun työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 17,7 prosenttia. Kasvua edellisestä vuodesta oli 0,4 prosenttia. Turku sijoittui kymmenen suurimman kaupungin vertailussa edellisen vuoden tavoin kaupunkien keskivaiheille.
Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan edellisestä vuodesta kun taas nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä kuitenkin laski vuoden 2015 aikana. Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli joulukuun 2015 lopussa 14,8 prosenttia (+0,5 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan).
Vuoden 2015 aikana kaupunkikuvassa selvimmin näkyneet aluekehityksen hankkeet olivat Suikkilan kartanon katuinfra, joka saatiin pääosin valmiiksi, Raunistulassa avattiin kevyen liikenteen väylä Toijalan radan ali ja Pansion kisapuiston saneeraus valmistui.
Infrainvestointikohteista suurimpia olivat Syvälahden alueen infrasaneeraus, Virusmäentien alikulku, Suikkilan kartanon kaava-alue, VR-konepajan alue ja Vakiniitun pientaloalue.
Tilainvestoinneista merkittävimmät hankkeet olivat peruskorjauksia: Mäntymäen sairaala-alueen rakennus 5, Katedralskolan, Puropellon ja Pallivahan koulujen sekä Nummenpakan ja Kerttulin koulukeittiöiden peruskorjaukset.
Kaupungin tytäryhtiöiden toteuttamia tärkeimpiä hankkeita olivat kaupunginteatterin perusparannus- ja laajennusinvestointi (36,3 milj. euroa), Syvälahden koulu (29,1 milj. euroa), Raunistulan uusi päiväkoti (4,4 milj. euroa), tehostetun palveluasumisen yksikkö Kulkurinvalssin Kuralassa (17,1 milj. euroa) ja Eskelin kiinteistö (3,3 milj. euroa). Rakentaminen tai peruskorjaus edellä mainituissa kohteissa alkaa pääsääntöisesti vuonna 2016.
Turun kaupungin tilinpäätös 2015 osoittaa 89,1 miljoonan euron ylijäämää. Nettokäyttömenojen kasvu oli noin 0,4 prosenttia kun kasvu edellisenä vuonna oli 1,5 prosenttia. Tilikauden tulos ennen satunnaisia tuottoja on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen luovutuksesta 87,4 miljoonaa euroa ja jätteenpolttolaitoksen purkukustannuksiin tehdyn pakollisen varauksen tuloutuksesta 1,9 miljoonaa euroa.
Kaupungin toimintakulut olivat 1 280,0 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 18,3 miljoonaa euroa. Kuluista 41,0 prosenttia on henkilöstökuluja ja 42,3 prosenttia palvelujen ostoja.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,3 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta huomattavasti pienempi (2,5 % vuonna 2014).
Kaupungin henkilöstökulut yhteensä olivat 524,2 miljoonaa euroa ja ne laskivat vuoden 2014 tasosta 5,1 miljoonaa eurolla (vertailuluvusta on huomioitu organisaatiomuutosten vaikutus).
Tilinpäätöksen toimintakate oli 962,9 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna on noin 3,8 miljoonaa euroa. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Nettokäyttömenot kasvoivat 0,4 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.
Vuosikate oli 60,3 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Turun vuosikate ei aivan kattanut poistoja, jotka olivat 62,7 miljoonaa euroa.
Vuosikate kattoi 92,6 % investointien omarahoitusosuudesta kun vertailuvuonna 2014 investointien tulorahoitus oli 67,6 %. Kaupungin rahavarat vuoden lopussa olivat 172,9 miljoonaa euroa. Rahavarat lisääntyivät vuoden aikana 25,4 miljoonalla eurolla.
Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 22,6 miljoonaa euroa (+ 3,2 %). Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 24,5 prosenttia (23,8 % vuonna 2014). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 75,5 prosenttia (76,2 % vuonna 2014).
Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 101,3 miljoonaa euroa. Vuoden aikana lyhennettiin pitkäaikaisia lainoja 70 miljoonalla eurolla. Lainakanta kasvoi 56,3 miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat alenivat 133,2 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä ja lähettää sen tilintarkastajille tiistaina 29.3.2016. Kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 20.6.2016.
Lisätiedot:
Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, p. 0400 500 822, [email protected]
Johtaja, talous- ja strategia Jukka Laiho, p. 040 7603 999, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1