Turun kaupungin kolmannen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan vuoden 2016 tilinpäätös on muodostumassa 11,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kun kertaluonteinen rahaston tuloutus eliminoidaan, kääntyy talous 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Turun kaupunginhallitus käsittelee aihetta kokouksessaan 7.11.2017.
Talousarviota ja -suunnitelmaa kaudelle 2017 - 2020 on laadittu tilanteessa, jossa valtakunnallisten sote- ja aluehallintouudistusten vaikutukset ovat vielä pitkälle avoinna ja konkretisoitumatta. Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty ensimmäisiä alustavia arvioita, mutta kaupungin tulevan taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole. Uudistukset tulevat muuttamaan perusteellisesti kuntien toimintaa ja roolia palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Turun kaupungin haluaa olla mukana vaikuttamassa uudistukseen sekä uudistumaan uuden roolin mukaisesti.
Kilpailukykysopimuksen solminen varmistui syyskuun alussa. Siihen liittyvien säästöjen, verotulomenetysten ja leikkausten kohdentumiset poikkeavat toisistaan. Kilpailukykysopimus tulee tiukentamaan Turun kaupungin taloutta ja kokonaisuutena sillä arvioidaan olevan vuonna 2017 Turun talouteen 14,7 miljoonan euron välitön negatiivinen vaikutus. Välilliset positiiviset vaikutukset huomioiden kaupungin talouden arvioidaan kiristyvän noin 10 miljoonaa euroa.
Turun seudun työllisyyden ja talouden tulevaisuuden kannalta merkittävää oli Turun telakan ripeästi vahvistunut tilauskanta, joka tulee viiveellä vaikuttamaan koko alueen työllisyystilanteeseen sekä vahvistamaan myös kaupungin verotuspohjaa. Telakan tilauskannan kehitys antaa eväitä talouden elpymiseen ja toimintaympäristön kehitysnäkymiä voidaan pitää Turun seutukunnassa lupaavina.
Kaupungin tilinpäätös on muodostumassa nyt tehdyn ennusteen mukaan 11,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kun Turun ammattikorkeakoulun investointirahaston lakkauttamisen seurauksena kirjattava kertaluonteinen rahaston tuloutus (15 M€) eliminoidaan, kääntyy talous 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Kaupungin nettokäyttömenot (toimintakate) ovat pienentyneet 3,7 miljoonalla eurolla syyskuussa annetusta ennusteesta. Pyrkimys tuottavuuden parantamiseen ja tiukkaan talouteen näkyy tilikauden viimeisessä ennusteessa. Henkilöstökulujen sekä palvelu- ja materiaalihankintojen ennustetta on lähes kaikilla toimialoilla pystytty laskemaan.
Nettokäyttömenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna olisi 2,5 prosenttia ennusteen toteutuessa. Kasvun taittamiseksi toimialojen tulee edelleen noudattaa tiukkaa harkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa sekä materiaali- ja palvelujen ostoissa loppuvuoden aikana.
Kaupunkitasolla nettokäyttömenot alittuvat 0,2 miljoonaa euroa. Toimielintasolla merkittäviä ylityksiä sisältyy edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan talousennusteeseen. Palvelutarpeen kasvu on osaltaan aiheuttanut sen, että toimintaa ei ole pystytty sopeuttamaan talousarvion taloudellisen tavoitteen tasolle.
Turun työttömyysprosentti oli syyskuun 2016 lopussa 15,9 (- 0,5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan) ja se oli kymmenen suurimman kaupungin vertailussa seitsemänneksi korkein.Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli 13,0 (- 0,4 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan), millä Turun seutukunta sijoittui kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa kolmanneksi parhaaksi Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen.
Vuosille 2016 asetettu henkilötyövoiman vähennystavoite on 175 htv. Toimialojen ennusteiden mukaan koko vuoden henkilötyövoiman käyttö pysyy henkilöstösuunnitelmassa asetetussa tavoitteessa.
Toimialan talousarvio ylittyy 5,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ylityksessä keskeisin selitys on sairaanhoitopiirin maksuosuudet, joiden ylitysennuste on kasvanut syyskuussa annetusta ennusteesta 1,6 miljoonalla eurolla Turun kasvaneen palveluiden käytön johdosta. Hyvinvointitoimialan työ siirtoviivepäivien hallinnassa on onnistunut. Sairaanhoitopiirille maksettavien kuntaosuuksien ennustetaan ylittyvän yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Hyvinvointitoimiala on oman toiminnan tuottavuuden parantamisella pystynyt kattamaan erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua.
Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä valmistelluissa lakiluonnoksissa on linjattu, että kuntayhtymien tulee kattaa mahdolliset alijäämät viimeistään tilikaudella 2018. Sairaanhoitopiirin taseessa on kertynyttä alijäämää noin 8,9 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna piiri tavoittelee 3,2 miljoonan ylijäämää. Sairaanhoitopiirin hallitus on linjannut vuoden 2017 tulostavoitetta korotettavaksi siten, että ylijäämää kertyy 5,6 miljoonaa. Samalla on linjattu, että jäsenkuntien maksurasituksen enimmäismuutos vuoden 2016 talousarviosta on +0,9 prosenttia.
Turun kaupungin näkemyksen mukaan alijäämän kattamistavoitetta ei ole syytä muuttaa, vaan tavoitteena tulee olla taseessa olevien alijäämien kattaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tämä muutos tarkoittaisi pelkästään Turulle noin miljoonan euron maksurasituksen kevennystä vuonna 2017.
Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin tulee huomioida hinnoittelussaan kilpailukykysopimuksen sekä peruspalvelun hintaindeksin muutos, joiden seurauksena leikataan kuntien valtionosuuksia. Näiden tulee heijastua myös sairaanhoitopiirin kustannustasoa laskevasti. Kaupungin näkemyksen mukaan sairaanhoitopiirin tulee välittömästi käynnistää toimenpiteet, joilla valtion päättämät linjaukset siirretään kuntalaskutukseen.
Sivistystoimialalla palvelusetelirahoitteisen päivähoidon kysyntä on kasvanut talousarviossa odotettua enemmän ja muun toiminnan sopeutus ja tehostaminen eivät kata tätä ylitystä. Kasvatus- ja opetuslautakunta ennustaa nettokäyttömenojen ylittyvän 2,7 miljoonalla eurolla. Nettokäyttömenojen ylitykseen vaikuttaa myös se, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen maksukorotuksia ei tehty.
Osana valtion tekemää ammatillisen koulutuksen uudistamista koulutuksesta siirretään 190 miljoonaa euroa muiden palvelujen rahoittamiseen. Kuntien omarahoitusosuutta pienennetään, jolloin kunnille maksettava valtionosuus kasvaa. Turun osuus tästä summasta on 6,5 miljoonaa, mutta asukasmäärän kehitys huomioiden todellinen omarahoitusosuuden muutos on kaupungille 5,9 miljoonaa postiviinen vuonna 2017.
Valtio vähentää koulutuksen järjestämiseen Turulle maksettavaa rahoitusta noin 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tämän lisäksi lisäkoulutukseen liittyvän rahoituksen ennakoidaan laskevan. Kokonaisuutena ammatilliseen koulutukseen saatava rahoitus laskee viis miljoonaa euroa (-11,1 %).
Valtion esittämän muutoksen toteuttaminen toiminnan rahoitukseen kerralla olisi erittäin vaikeaa. Tästä syystä esitetty taloudellinen haaste jaetaan kahdelle vuodelle. Kasvatus- ja opetuslautakunta on omassa talousarviossaan esittänyt ammatillisen koulutuksen määrärahan vähentämistä 2,4 miljoonalla vuonna 2017. Tämän seurauksena ensi vuonna saavutetaan vasta 60 % hyöty valtion tavoittelemasta tilanteesta. Koulutuksen järjestäjänä Turku toteuttaa reformin loppuun vuonna 2018, jolloin rahoituksen muutos tulee huomioida täysimääräisesti ammatillisen koulutuksen määrärahassa.
Bruttoinvestointitaso vuoden 2016 talousarviossa on 118.3 miljoonaa euroa. Tason arvioidaan alittuvan kahdeksan prosenttia eli 7,3 miljoonaa euroa ja olevan yhteensä 111,0 miljoonaa euroa (115,2 M€ 2. ennuste).
Infrainvestointikohteista suurimmat vuoden 2016 talousarviossa ovat Kauppatori, Syvälahden alueen infrasaneeraus, VR-konepajan kaava-alue ja Logomonsilta. Kauppatorin ja Logomosillan eteneminen ja suunniteltu rahankäyttö poikkeaa merkittävästi suunnitellusta, yhteensä 4,4 miljoonaa euroa.
Tilainvestoinneista suurimmat peruskorjauskohteet vuoden 2016 talousarviossa ovat Katedralskolan, Samppalinnan maauimala ja Puropellon koulun peruskorjauksen loppuosa.
Strategisten maankäytön hankkeiden rahankäytön arvioidaan alittuvan yhteensä 5,6 miljoonaa euroa suunnitellusta (4,4 M€, 2. ennuste). Kohteissa Kauppatori, Logomonsilta, Maa-ainespuisto ja Linnafältti eteneminen ja rahankäyttö poikkeavat merkittävästi suunnitellusta. Suurin yksittäinen ylityskohde rahankäytössä arvioidaan olevan VR-konepajan alue.
Investointien rahavirta tulee ennusteen mukaan olemaan 87,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Omaisuuden luovutustulotavoite 22,6 miljoonaa euroa toteutuu ennusteen mukaan. Investointimenoja toteutuisi 7,3 miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän.
Kaupungin korolliset velat kasvavat kuluvana vuonna 85 miljoonaa euroa ennusteen toteutuessa. Lainat asukasta kohden ovat 3649 euroa (3217 euroa/asukas tilinpäätöksessä 2015). Velkaa kasvattaa antolainaus kaupungin tytäryhtiöiden investointeihin. Antolainauksen seurauksena korollisia saamisia on velkaa enemmän. Korollisten nettosaamisten määrän ennustetaan vuoden lopussa oleva noin 20 miljoonaa euroa.
Turun kaupunginhallitus käsittelee 3. osavuosikatsausta kokouksessaan maanantaina 7.11.2017.
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, p. 050 5590 224, [email protected]
Johtaja Jukka Laiho, talous- ja strategiaryhmä, p. 040 7603 999, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1