Suhdannetilanne muuttui kesän ja syksyn aikana. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset kääntyivät laskuun heinä-syyskuun aikana ja näkymät muuttuivat hyvin epävarmoiksi. Kaikki tuoreet tiedot talouden kehityksestä enteilevät jopa maailmanlaajuista taantumaa. Teknologiateollisuuden uudessa työmarkkinaratkaisussa palkantarkistusten ensisijainen vaihtoehto on palkkojen sopiminen yrityksissä.
Teknologiateollisuudessa Suomessa alkuvuosi kehittyi vielä noususuuntaan, vaikkakin hyvin epäyhtenäisesti toimialojen ja yritysten välillä. Kesän ja syksyn aikana tilanne muuttui. Uudet tilaukset kääntyivät laskuun heinä-syyskuun aikana ja näkymät muuttuivat hyvin epävarmoiksi. Nyt näköpiirissä on uusien tilausten edelleen väheneminen sekä uudelleen heikkenevä työllisyyskehitys.
Näkymät hyvin epävarmat
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 10 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2010, mutta 13 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat heinä-syyskuussa lähes 40 prosenttia alemmalla tasolla.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2010 ja 3 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, tilauskanta oli syyskuun lopussa vajaat 40 prosenttia alemmalla tasolla.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni hieman tammi-syyskuun välisenä aikana. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan 287 000. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 alan yrityksissä henkilöstöä oli 329 000.
Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö kasvoi viime vuonna 7 prosenttia ja kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Kasvua on ollut kehittyvissä maissa ja siellä erityisesti Aasiassa. Ulkomailla henkilöstöä on jo yli 310 000.
Maailmantalous on taantuman kynnyksellä
Maailmantalouden kasvu on hidastunut nopeasti viime kuukausina. Länsimaiden ylivelkaantuminen on johtanut kasvavaan epävarmuuteen rahoitusmarkkinoilla, mutta myös teollisuuden ja palvelualojen tilanteen ja näkymien synkkenemiseen.
Teollisuuden ostopäällikköindeksit viime kuukausilta ennakoivat teollisuustuotannon kasvun pysähtymistä maailmanlaajuisesti. Palvelualojen ostopäällikköindeksit taas kertovat kasvun merkittävästä hidastumisesta.
Kulutuskysynnän kehitystä ennakoivat indikaattorit ovat niin ikään heikentyneet selvästi. Kaikki tuoreet tiedot talouden kehityksestä enteilevät jopa maailmanlaajuista taantumaa, jonka syvyys jää vielä arvailujen varaan.
Teollisuuden saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun kaikissa tärkeissä euromaissa viimeistään elo-syyskuussa. Palvelualoilla uudet tilaukset alkoivat supistua syyskuussa. Saksassa keskeisten teollisuusalojen, kuten koneteollisuuden, saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun jo keväällä tai viimeistään kesän aikana. Teollisuuden ja palvelualojen tilanne on heikentynyt viime kuukausina myös Yhdysvalloissa, joskin siellä raportoidaan vielä lievästä kasvusta.
Huomionarvoista on se, että teollisuuden tilanne on heikentynyt oleellisesti myös kehittyvissä maissa. Brasiliassa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa tuotanto on ollut selvässä laskussa. Venäjällä ja Intiassa kasvu on pysähtynyt. Kiinassa kasvuvauhti on hidastunut.
Yrityskohtaisuus on ensisijainen vaihtoehto
Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että sovintoehdotuksen ensisijainen vaihtoehto mahdollistaa vapaan paikallisen sopimisen palkoista yrityksissä niiden taloudellista tilannetta vastaavasti.
"Tämä oli Teknologiateollisuuden keskeinen tavoite raamisopimuksen soveltamisesta neuvoteltaessa", painottaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
"Toissijaisena - siis vasta toissijaisena - vaihtoehtona on keskusjärjestöjen raamiin perustuva palkkaratkaisu, jossa raamin ensi vuoden 2,4 prosentin kustannusvaikutuksesta kaksi kolmasosaa on yleiskorotusta ja yksi kolmasosa tarkoitettu jaettavaksi paikallisesti sovittavalla tavalla palkkarakenteita tukien. Tämän, hyvää työtä ja osaamista palkitsevan osan kohdistamisesta oikein yrityksissä, ovat liitot pyydettäessä valmiita auttamaan", toteaa Turunen.
Raamiratkaisu nostaa teollisuuden kustannustasoa keskeisiä eurooppalaisia kilpailijamaitamme enemmän. Nykyisessä taloustilanteessa kilpailijamaita nopeampi työvoimakustannusten kehitys heikentää entisestään työllisyysnäkymiä, ellei kustannuskehitystä kyetä kompensoimaan tuottavuuden ja sopeutumiskyvyn parantamisella.
"Yrityskohtainen palkanmuodostus helpottaa selviytymistä vaikeistakin suhdannetilanteista. Se luo kannusteita henkilöstölle ja antaa mahdollisuuden palkita hyvin tehdystä työstä", Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa.
Vaikka nyt laukaistujen lakkojen suurimmat tappiot vältettiin, ovat Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pääosin samoja yrityksiä koskevat lakkouhat 1.11. alkaen edelleen voimassa. Tämän syksyn työtaistelutoimet ja -uhat ovatkin jyrkässä ristiriidassa nähtävissä olevan talouskehityksen ja työllisyystavoitteiden kanssa.
"Sopimus ja siihen liittyvä järjestöjen lupaus pyydettäessä auttaa paikallista palkoista sopimista antavat mahdollisuuden vahvistaa yrityskohtaisten lähtökohtien huomioimista. Toivottavasti tämä kehitys vie yrityksiin ja työpaikoille positiivista yhteisen sopimisen kulttuuria", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 4/2011 -raportti
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310, 0500 445 444
varatoimitusjohtaja Risto Alanko, puh. 040 502 6411
pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 192 3358, 040 750 5469
viestintä, apulaisjohtaja Markku Alhonen, puh. 040 564 9949
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1