Syksyllä 2013 laadittu Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainotusohjelma vuosille 2014‒16 raamittaa vuoden 2015 talousarvion käyttötalousosaa. Pitkän aikavälin investointiohjelman tavoitteena ollut lisävelkaantumisen pysäyttäminen ei tällä valtuustokaudella kuitenkaan täysin toteudu, koska kasvatus- ja opetustoimen investointeja on jouduttu aikaistamaan vuosille 2015‒2016.
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2015 talousarviota 8. joulukuuta kaupunginhallituksen 24.11. tekemän esityksen pohjalta. Talousarvion 2015 arvioitu vuosikate on noin 20,1 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallituksen esityksessä toimialojen käyttömenojen kehykset noudattavat tasapainotusohjelmaa. Talousarvio sallii käyttötalouden nettomenojen kasvun ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) aiemmin syntyneitä alijäämiä pystytään maksamaan. Jos Eksoten alijäämiä ja tilakeskuksen lisäresursseja ei lasketa mukaan, käyttömenot pienenisivät 1,7 prosentilla kuluvaan vuoteen verrattuna.
Kun mukaan lasketaan Eksoten alijäämien kattaminen ja tilakeskukselle annetut lisäresurssit, käyttötalouden menot kasvaisivat 0,6 prosentilla vuonna 2015. Eksoten alijäämien kattamista kaupungin maksuosuus sisältäisi 5,7 miljoonaa euroa ja kasvaisi kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden 2015 talousarvion laatimista on varjostanut valtakunnallisesti heikko talouskasvu. Verotulojen kasvua ei juurikaan ole odotettavissa ja valtionosuuksien ennakoidaan vähenevän noin kolme miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Myös työmarkkinatuen rahoitusvastuuta on entistä enemmän siirretty kunnille.
Lappeenrannan kaupungin taloutta ryhdyttiin syksystä 2013 alkaen tasapainottamaan valtuustokauden mittaisella talousohjelmalla (käyttötalouden tasapainotusohjelma ja pitkän aikavälin investointiohjelma).
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola luottaa talousohjelman vaikuttavuuteen ja korostaa, että kaupungin taloutta on nyt tarkasteltava pidemmällä aikavälillä. Kakkolan arvion mukaan talouden haasteista huolimatta palvelut pystytään säilyttämään kohtalaisen hyvinä, mutta elinkeinopolitiikassa olisi löydettävä uusia ideoita työllisyyden parantamiseksi.
‒ Taloudelliset haasteemme ovat suuria, koska Suomen talous kehittyy edelleen heikosti. Viimeaikaiset uutiset metsäteollisuuden työpaikkojen vähenemisestä ennakoivat verotulojen vähenevän entisestään. Lappeenrannan kehityksen kannalta olisi tärkeää, että valtio tulisi nyt kaupungin tueksi rakennemuutoksen seurauksia lieventämään. Venäläisten ostovoiman heikennyttyä myös kaupan alan kehitys on hidastunut. Valopilkkuna taantuman keskellä on, että varsinkin keskikaupungilla rakentaminen on muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen vilkasta, Kakkola toteaa.
Käyttötalous pysynyt suunnitellussa toimialojen menokurin ansiosta
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan ensimmäisen talousohjelmavuoden (2014) aikana käyttötalous on pysynyt hyvin suunnitellun mukaisena, mutta Pontuksen ja Lauritsalan kouluhankkeiden aikaistamisen takia investointeja ei pystytä jäädyttämään odotetulla tavalla.
‒ Toimialat ovat pystyneet esimerkilliseen menokuriin ja myös Eksoten viiden vuoden tasapainottamisohjelma toimii hyvin. Kahden uuden koulun rakentamisen aikaistamisesta johtuen velkaantuminen on mahdollista saada kuriin vasta seuraavalla valtuustokaudella. Kaupunki ei velkaannu lisää vuoden 2014 aikana, Jarva toteaa.
Vuoden 2015 investoinneista suurimpia ovat Pontuksen koulu, esikoulu ja päiväkoti (6,6 miljoonaa euroa), Lauritsalan alakoulu (3,8 miljoonaa euroa) sekä Myllymäen päiväkodin luokkatilojen rakentaminen (2,6 miljoonaa euroa). Lisäksi yhdyskuntatekniikkaan (mm. tonttitakuu, tiet, kadut ja puistot) on varattu noin 6,4 miljoonaa euroa.
Myös kaupungin hallinto on esimerkillisen hyvin pystynyt sopeuttamaan toimintojaan valtuustokaudelle asetetun 2,8 miljoonan euron säästövelvoitteen mukaisesti. Jo vuonna 2014 tehdyt muutokset ennakoivat 2,2 miljoonan euron hallintomenojen pienenemistä vuosien 2014‒2016 aikana.
Keskeiset hallinnon sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet keskitettyjen konsernipalvelujen perustaminen, eri toimialojen henkilöstön entistä tiiviimpi yhteistyö ja tilankäytön tehostaminen.
Koska eläkkeelle lähteneiden vakansseja ei ole uudelleen täytetty, kaupungin kokonaishenkilöstömäärä on vähentynyt vuoteen 2013 verrattuna 76 henkilöllä. Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä on nyt 2289.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva painottaa, että henkilöstösäästöt ja tilansäästötalkoot ulotetaan entistä kattavammin koko kaupunkikonserniin eli kaupungin perusorganisaation lisäksi myös kaikkiin kaupunkiyhtiöihin.
Myös kunnille entistä enemmän siirtyvää pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitetta vastuutetaan koko kaupunkikonsernille yhtiöineen.
LISÄTIETOJA:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola
puh. 040 668 4749 tai 040 763 5780
[email protected]
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
[email protected]
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh. 040 512 1580
[email protected]
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 72 600 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1