Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Suomen nettomaksu Euroopan Unionille edellisen vuoden tasolla

Valtiovarainministeriö

Suomen nettomaksu Euroopan Unionille edellisen vuoden tasolla

Tiedote.
Julkaistu: 27.11.2013 klo 13:59
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

Komissio julkaisi tiistaina 26.11.2013 vertailukelpoiset tiedot jäsenvaltioiden ja EU:n välisistä tuloista ja menoista vuodelta 2012. Suomi kuuluu edellisvuosien tapaan EU-budjetin nettomaksajien joukkoon.

Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2012 oli 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa asukasta kohden. Se pysyi viime vuoden tasolla, jolloin Suomen nettomaksu oli 652,1 miljoonaa euroa.

Suomi keskimääräistä pienempi nettomaksaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. Suomi on ollut nettosaaja suhteessa unionin budjettiin vuosina 1996, 1997 ja 2000. EU-jäsenyydestä koituvat hyödyt Suomelle ovat nettoasemaa laaja-alaisempia muun muassa sisämarkkinoiden ja liikkuvuuden ansiosta.

Vuonna 2012 Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,65 prosenttia, ja Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,05 prosenttia EU-budjetista.

Suhteessa bruttokansantuloon suurimmat nettomaksajat vuonna 2012 olivat Ruotsi (-0,46 prosenttia) ja Tanska (-0,45 prosenttia). Saksan nettoasema suhteessa bruttokansantuloon oli -0,44 prosenttia ja Ranskan -0,40 prosenttia.

Nettomaksajien keskimääräinen nettoasema oli vuonna 2012 -0,36 prosenttia bruttokansantulosta, joten Suomen nettoasema (-0,34 prosenttia) jäi keskimääräistä hieman pienemmäksi.

Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Viro (4,84 prosenttia), Liettua (4,82 prosenttia), ja Latvia (4,29 prosenttia).

Suomen saama rahoitus kasvoi lievästi

Suomen EU-budjetista saama rahoitus kasvoi yhteensä noin 31 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2011. Eniten kasvoivat edellisvuoteen verrattuna Suomen saamat maatalouden suorat tuet ja maaseudun kehittämisen tuet (noin 78 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna).

Suomen saama rahoitus laski eniten koheesiopolitiikan työllisyys- ja kilpailukykyvaroista. Rahoituksen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat osittain myös maksujen ajoittuminen eri vuosien välillä.

Kilpailukykyotsakkeesta saadun rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,56 prosenttia. Maaseudun kehittämisvaroista Suomen suhteellinen osuus oli 2,30 prosenttia. Koheesiovaroista Suomen saama osuus kokonaisuudessaan oli 0,51 prosenttia, kun taas koheesiopolitiikan työllisyys- ja kilpailuohjelman osalta Suomen osuus oli 3,15 prosenttia.

Kuluva rahoituskehyskausi lähestyy loppuaan

EU:n vuosibudjetti perustuu kuluvaan monivuotiseen rahoituskehykseen, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Seuraavaa rahoituskehystä koskevat neuvottelut on saatu päätökseen neuvoston ja parlamentin välillä. Neuvosto hyväksynee rahoituskehyksen muodollisesti lähiaikoina. Seuraavan rahoituskehyksen taso on kuluvaa rahoituskehystä alempi.    

Lisätietoja:  Neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa, puh. 040 485 6900.

Liitetiedostot

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs